Kuinka todennäköistä on, että extempore lähtenyt mies palaa takaisin?

Yritän vain parantua nyt, enkä missään nimessä tahtoisi enää törmätä tyyppiin.

Sen tajuaa otsaluullakin.

Olen masentunut, vaikka järki sanoo, ettei pitäisi. Päin vastoin pitäisi olla onnellinen, kun pääsi eroon. Mutta yrittäkää nyt takoa sitä sitten tällaisen taliaivon kaaliin.

ihmiselle painoarvoa antas-Kuinka suhtautu sun lapseen?Kysyitkö miks ei tapaa omaa lastaan?Kuinka pystyt arvostamaan sellasta miestä joka ei lastaan tapaa?Ja vielä haluaisit takas?

mies ei lähde " tyhjän päälle" , hänellä on jo uusi koti ja nainen katsottuna... valitettavasti näin.

t. kokemuksen ääni

uusi nainen ei ollutkaan sitä, mitä hän luuli. Nyt hän vasta ymmärtää, mitä on menettänyt jne..



Mutta kannattaako enää vaivautua..

Mies oli hirveän tunnekylmä lastani kohtaan. MIksipä olisi tuntenut lämpöä, kun ei omaa lastaankaan ole tavannut, eikä puhu siitä koskaan. Hänen lapsensa oli " vahinko" - ei käyttänyt ehkäisyä - , ja mies on elämälle katkera siitä, että lapsi vain tuli. Kukaan ei edes tiedä lapsesta, mies häpeää poikaansa.



Mies todellakin lähti tyhjän päälle. Hän ei ole käynyt varmaan puoleen vuoteen MISSÄÄN. Hän on hyvin eristäytyvä ja iloton persoona - tämäkin kuulemma minun syy. Ja minä kun ehdottelin kaikkea, että menee ja harrastaa jotain. Lääkäriäkin ehdotin moneen kertaan, koska mies oli vain omissa maailmoissaan. Kavereita ei ole, koska häntä ei kiinnosta tutustua. Joitakin maanmiehiään hänellä oli tuttuja, ja niille soittelikin ja pyysi apua, jotta voisivat ottaa tavaroita pitkin kellareita. Mielestäni miehellä on mielenterveysongelma, jota ei katso tarpeelliseksi hoitaa.



Ajattelin vaan, että tällä tavalla kun ihminen lähtee, voiko hän olla tehnyt päätöstään kaikissa järjen voimissa? Entä voiko ihminen olla koskaan oikeasti onnellinen, kun jättää taakseen lapsia, rikkinäisiä avioliittoja.. ja kaikki vain sen takia että haluaa olla vapaa?

edes lapses lähellä?? Et järin fiksulta vaikuta-lähinnä epätoivoselta