Lue keskustelun säännöt.
Ei yhteistä aikaa/tekemistä
14.09.2015 |
Olen huolissani parisuhteemme kestävyydestä ja omasta jaksamisestani.
Tilanne on seuraava: Olemme olleet yhdessä noin 8kuukautta, minä 37 (mies) ja puolisoni 26. Puolisoni on raskaana (raskauden ensimmäinen kolmannes menossa), yhteen olemme muuttamassa ensi kuun alussa eli kaiken pitäisi olla niin hyvin kun vaan voi olla mutta kun ei ole.
Osan näistä ongelmista/asioista selittää alku raskaus muttei kaikkea. Ensinnäkin suurin ongelma on se ettei meillä juurikaan ole yhteistä aikaa tai tekemistä, tämä ei johdu siitä että molempien työt rasittaisi ja verottaisi sitä yhteistä aikaa koska olemme väliaikaisesti molemmat työttömiä. Aikaa siis on mutta kun puolisoni ei vietä sitä kanssani. Hän menee omia menojaan kavereidensa ja sisarustensa kanssa lähestulkoon joka päivä. Viikosta saan yhteistä aikaa ehkä noin kahtena päivänä ja sekin aika yleensä muodostuu siitä että on hoidettavana jotain asioita missä molempien pitää olla mukana. Olisin itse valmis tekemään kaikkea tuota mitä puolisoni tekee ystäviensä/sisarustensa kanssa (kirpputorit yms.) mutta kun seuraani ei vaan kaivata. Olen suht vieraassa kaupungissa ja tunnen täältä hyvin vähän ihmisiä eli kun puolisoni menee jossain vietän minä aikaani yksin kotona, masennus rupeaa jo pikkuhiljaa iskemään päälle (olen masennukseen taipuvainen mutta en tällä hetkellä käytä lääkkeitä). Tämä aiheuttaa myös aivan turhaa kinaa välillemme. Tämä meneminen ei johdu raskaudesta vaan on muutenkin kausittain juuri tuollainen, lisäksi hän ei kestä olla pelkästään kotona edes yhtä kokonaista päivää. Sitten kun hän päivät huitelee ympäri kyliä ja tulee illalla kotiin on hän ehkä noin tunnin hereillä ja menee nukkumaan, sama toistuu taas seuraavana päivänä. Puolisoni on lisäksi sanonut ettei se vaikuta hänen menemiseen mitenkään sittenkään kun lapsi syntyy eli hän aikoo samalla tavalla mennä ja kärrätä lasta mukanaan joka paikkaan, joka päivä!
Tähän lisätään vielä se että raskaaksi tulon jälkeen (hänellä kyllä muulloinkin ollut näitä kausia) ei meillä ole ollut käytännössä minkäänlaista läheisyyttä. Juuri ja juuri ehkä hyvän yön pusun saa pikaisesti ja siinä kaikki läheisyys koko päivänä, joka päivä sama homma. Seksistä puhumattakaan, se loppui täysin positiivisen raskaustestin jälkeen.
Mitä tämä on minussa aiheuttanut, se on aiheuttanut sen että tunnen itseni täysin ulkopuoliseksi ja hylätyksi. Tunnen että olen niin vastenmielinen ettei minuun voi edes koskea tai minuun ei haluta koskea koska pelätään minun haluavan samantien seksiä. Arvostaisin todella paljon ihan vaan läheisyyttä vaikka toki sitä seksiäkin olisi kiva edes välillä olla. Nyt tämä tilanne on ollut päällä jo kolme viikkoa. Seksin puutteen vielä ymmärrän koska puolisoni on kerran kokenut keskenmenon mutta sitä en ymmärrä ettei minuun voi edes koskea.
Pelkään että suhteemme kuolee tällä tavalla aivan täysin tai oikeastaan se onkin tällä hetkellä kuollut vaikka molemmat sanotaankin toisiamme rakavastavamme ja minä ainakin sitä myös tarkoitan, luulen että puolisoni myös. Ennen raskautta pari kuukautta menikin aivan loistavasti, teimme asioita yhdessä ja tapasimme ihmisiä yhdessä siis myös näitä joita hän nyt tapaa yksin. Läheisyyttä ja seksiä oli molempia aivan riittävästi.
Kysynkin nyt että miten muilla ja onko tälläisessä tilanteessa/suhteessa toivoa tulevaisuudesta? Olen asiasta yrittänyt monta kertaa puhua puolisolleni mutta minä kuulema vain painostan, onpa jopa haukuttu ettei minulla ole päässä kaikki kunnossa koska haluan estää häntä näkemästä kavereitaan/sisaruksiaan jne. Olen myös sanonut ettei tämmöinen ole normaalia parisuhde-elämää ja saanut siihen vastaukseksi että hänen mielestään on.
Kommentit (6)
Kiitos tästä, osoittaa etten ainakaan yksin ole mielipiteineni siitä millaista parisuhteen kuuluisi olla. Noh, ehkä tämä kausi taas kohta menee ohi ja tilanteeseen tulisi parannusta ja minullekkin taas liikenisi aikaa. Kumpikin kuitenkin rakastetaan toisiamme ja yhteinen lapsi tulossa niin kyllä sitä haluaa yrittää suhteen eteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä toi vahvasti haiskahtaa siltä et naisesi haluaa sinusta vain maksajan ja thats it!
Jos ei ole halukas antamaan sinulle enemmän aikaa niin ota hyvä mies ja lähde, kyllä täällä on maailma naisia pullollaan jotka pystyvät normaaliin parisuhteeseen.
-Jessica
Olette olleet kovin vähän aikaa yhdessä ja yhdessä elo on vasta hakemassa muotoaan. Olisi ensiarvoisen tärkeää että pystyisitte keskustelemaan ja kertomaan omista toiveista ja tarpeista sekä luomaan näiden pohjalta yhteisen arjen, jossa nämä asiat tulee huomioitua. Tästäkin sovelluksesta www.wediditmethod.com/fi saattaisi löytyä apu tilanteeseenne. Tsemppiä
Keskustelu olisi tarpeen, mutta naisesi ei ilmeisesti näe tilanteessa ongelmaa. Jos vaikka ostaisit kukkia ja suklaata ja tekisit uudestaan keskustelunavauksen? Jospa nainen kuuntelisi sinunkin tuntemuksiasi. Puhu ihan suoraan ja kysy, mistä haluttomuus voisi johtua. Ja erityisesti kiireen tunnusta kannattaa kysellä: minkä verran nainen haluaa suhteessa omaa tai "kaveriaikaa" ja minkä verran yhdessä tekemistä. Sano, että sinulla ei ole kiire seksin jatkumiseen vaan olet valmis odottamaan naisen halujen palaamista, mutta kaipaat silti parisuhteessa henkistä läheisyyttä ja mielellään myös suukottelua/halauksia tms. Voi myös olla, että naisella on jokin vaikea vaihe meneillään, jos vanha keskenmeno painaa mieltä?
Kuulostat luonteesi puolesta unelmamieheltä. Toivottavasti asiat järjestyy.
Tilanne pahentunut entisestään. Oikeastaan vähän minun omaa idioottimaisuutta hän otti ja lähti torstaina. Tuli humalassa avauduttua ja sanottua asioita mitä en edes tarkoittanut. Nyt pariin päivään en käytännössä ole hänestä kuullut mitään. Onneksi edes siihen vastasi kun pyysin kertomaan että onhan vauvalla kaikki hyvin.
Kuulostaapa todella ikävältä! Oletko nyt aivan varma että puolisosi rakastaa sinua edelleen vai haluaako sinusta vain kulujen jakajan tai pahimmassa tapauksessa maksumiehen? Mitä puolisosi tekee ystäviensä ja sisarustensa kanssa? Juokseeko shoppailemassa niinku minun exäni joka oli suorastaan shoppailunarkomaani, joka päivä piti päästä kaupoille tai kirpputorille ja lähes aina sieltä tarttui mukaan jotain. Sitten ne "ostokset" lojui käyttämättömä kaapin pohjalla ja kohta oli itse myymässä niitä halvemmalla kirppiksellä. Mikset sinä mahdu mukaan? voiko kyse olla toisesta miehestä jota salaa tapaa vaikka väittää olevansa kaverin tai sisarusten kanssa?
Itse isänä tiedän ettei hänellä mitenkään voi sama meno jatkua kun lapsi syntyy. Ei lasta voi joka päivä kuljettaa ympäriinsä. Lapsi tarvitsee rauhallista aikaa nukkumiseen ja turvallista kotiympäristöä vai meinaako puolisosi sysätä lapsen hoidon sinun vastuullesi? eli sinä olet edelleen kotona mutta nyt lapsen kanssa!
Yhteinen tekeminen, aika ja läheisyys on parisuhteen perusasioita. Omassa suhteessani nämä kaikki katosi parin vuoden yhdessäolon jälkeen, ei mennyt kuin muutama kuukausi ja todettiin ettei mitään muuta yhteistä ole jäljellä kuin koti ja lapsi. Puolisoni ei nimenomaan ymmärtänyt sitä seikkaa että oman puolison kanssa vietettävä aika tulee mennä etusijalle ja sen jälkeen tulevat ystävät sekä sukulaiset, se on sitä perhe-elämää. Jos toisen kanssa ei ole mitään yhteistä kuin nukkuminen samassa sängyssä ei se ole parisuhde. Kerrot että teillä toimi kaikki hyvin ennen raskaaksi tulemista, voiko olla että puolisosi sai sen mitä halusi? eli odottaa lasta, ehkä hän ei edes parisuhdetta haluakkaan.
Jokatapauksessa törkeää toimintaa sinua kohtaan ja hänen pitäisi se kyllä itsekkin tajuta. Lapsen kannalta olisi hyvä jos ymmärtäisi laittaa asiat tärkeysjärjestykseen ja välit kanssasi kuntoon mutta mikäli ei halua muuttaa toimintatapojaan niin sanoisin että hänen kannattaa sitten valmistautua elämään yksinhuoltajana tai yhteishuoltajana. Omalta kohdaltani voin sanoa ettei se ole helppoa elämää ja sen minunkin exäni on huomannut sekä jälkeenpäin katunu ettei ollut valmis antamaan meille enemmän yhteistä aikaa.
Sanoisin vielä tuohon läheisyyteen ettei seksi välttämättä juuri nyt raskauden alkuaikoina ole hänellä päälimmäisenä mielessä mutta se jos ihminen ei kaipaa minkäänlaista läheisyyttä osoittaa aika suuria ongelmia psyykkeessä! normaaliin parisuhteeseen kuuluu toisen helliminen päivittäin eikä se tarkoita että se johtaa seksiin joka kerta, se tulee välillä bonuksena. Mieti tarkkaan uskotko asioitten muuttuvan ja jos et usko niin irtaudu nopeasti koska sitä enemmän sinä kärsit mitä pidempään suhteessa roikut jos et usko toisen kuitenkaan muuttuvan.