Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Ero tiedossa, kaksi lasta, kaipaan kommentteja,neuvoja? Tame

29.08.2006 |

Mieheni " heitti pommin" elokuun alussa ja ilmoitti ettei rakasta mua enää, josta lähti kahden viikon jutustelu tuokiot iltaisin liikkeelle ja päätettiin että hän tekee päätöksensä la 26.8 mennessä. Hän sen sitten ilmoitti haluavansa eron, jota jotenkin osasin odottaakin. Nyt olemme keskustelleet välillä järkevästi ja ehkä tietysti myös hiukan tapellen, mutta asiat on nyt jollain tavalla jo lähteneet rullaamaan käytännön asioista eteenpäin. Mä puhua palpatan joka ilta, tiuskin äyskin päivisin, puhun tasan tarkkaan hänen kanssaan ne mitä tarttee. Tunnen hirveää katkeruutta, vihaa ja myös tavallaan kostoa häntä kohtaan? Tämäkö normaalia? Hän ei ole joutunut kauheasti lasten kanssa olemaan mutta nytpä se hänelle eteen tulee ja kovalla rytinällä. Olen hänelle sanonut varmaan sata kertaa " sinun on näitä asioita pitänyt miettiä silloin, kun olet tähän ratkaisuun päätynyt!!" Hän haluaa eron, minä en. Ja tästä jää mulle 3 v ja 9kk pojat, joita isä pitää 4-5 pv, hänen työ kun sanelee miten hän voi pojat pitää. Tämä on karkea versio ja toivoisinkin kommentteja, neuvoja joilla eroprosessi käynnissä, siitä miten päivä kerrallaan jaksaa eteenpäin? Pohjalla ollaan nytten, mutta täältä ei ole kuin matka ylöspäin!

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
30.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

yritä ajatella positiivisesti. Sinulla tulee olemaan enemmän vapaa aikaa kuin ikinä ennen. Sovi kunnolliset tapaamis ajat jotta saat itsellesi aikaa. Suunnittele jo mitä aiot tehdä. Se piristää. Käy kampaajalla ja yritä huolehtia itsestäsi. Jos miehelläsi ei ole toista naista (vaikka olisikin) niin kun ei mitää sen suurempaa syytä? ole eroon niin tod.näköisesti tulee katumaan ja yrittää päästä takaisin. Varaudu tähän. Tämä olen nähnyt tosi monesti. Kaikkea hyvää ja voimia!

Vierailija
2/3 |
30.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jokaisella varmasti omat keinonsa, mutta minulle ainakin ystävät olivat tosi tärkeitä. Yleensä en elämääni suunnittele hirvittävän tarkkaan, mutta eron jälkeen kun jäin tyttöjen kanssa kolmestaan, suunnittelin joka ikiselle illalle jotain tekemistä. Yleensä kavereiden tapaamista, urheilua useampana päivänä viikossa, tyttöjen kanssa luisteltiin, hiihdettiin jne, elokuvia, teatteria, ihan mikä sattui tuntumaan hyvälle. Mutta joka päivälle jotain.

En halunnut hautautua kotiin katselemaan samoja seiniä ja eristäytyä ihmisistä. Tosin tilanne meillä oli vähän eri, koska se olin minä joka halusin eron. Ja vinkki: kaikki asiat mitä sovitte nyt miehesi kanssa, laittakaa paperille ja nimet alle. Ei myöhemmin tarvitse riidellä. Ja yksi mikä oli hyvä ratkaisu, on sopia asioista tekstiviestein tai sähköpostin välityksellä - jää siinäkin turha riitely väliin. Varsinkin alussa meillä aina jommallakummalla paloi pinna puhelimessa ja eksyttiin varsinaisesta aiheesta.

Kannattaa ehkä miettiä asiaa niinkin, että kun toinen on ratkaisunsa tehnyt, on turha rimpuilla vastaan vaan keskittyä tulevaan. Ja ennen kaikkea lapsiin.

Voimia sinulle!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/3 |
02.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

piti vastata tohon ekaan viestiin , oon uus ja hölmö kun en osaa käyttää tällasia keskustelupalstoja

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan seitsemän seitsemän