Lue keskustelun säännöt.
Ihmiset ovat tylsiä - olenko maailman ainoa haaveilija?
04.09.2015 |
Näin heteromiehenä olisi kiva löytää nainen, joka ei olisi niin arkinen kuin ihmiset yleensä. Tuntuu että ihmisiä kiinnostaa vain fyysiset tarpeet, jääkaapin sisältö, Facebook, kavereiden huomio, työt/opiskelut ja tylsät arkiset keskustelut jotka liittyvät tähän hetkeen.
Missä ovat kaikki haaveilevat ja kunnianhimottomat ihmiset? Mä haluaisin törmätä haaveilijaan, jonka kanssa voisi keskustella vaikkapa yliluonnollisista ilmiöistä, tieteestä, maailman tilanteesta, siitä miksi muurahaiset ovat niin yhteistyökykyisiä verrattuna esim koppakuoriaisiin, hyvästä musiikista, kirjallisuudesta (sarjakuvatkin käyvät, veikken mitään niistä tiedäkään), elokuvista ja kaikesta muusta mikä ei liity elämään millään tavalla.
En minäkään nyt 24/7 elä missään pilvilinnoissa, täytyyhän minunkin syödä, imuroida, keittää teetä ja siistiä parransänkeä. Ongelma on oikeastaan se, ettei keskiveroihmisitä kiinnosta mikään muu kuin oma elämä ja arkiset askareet. Yhteiskunnan kannalta on varmaan hyvä, ettei kaltaisiani ole hirveästi, mutta olisi nyt edes jossain samankaltaisia ihmisiä!
Kommentit (17)
[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 14:28"]
No minä olen ihan samanlainen.
[/quote]
Kiva että joku muukin miettii omituisia juttuja. Voi olla että joissain älykköpiireissä pyörii kaikenlaisia filosofisia pohdiskelijoita, mutta itse olen ihan normaaliälyllä varustettu perustyyppi muuten. En siis mikään Einstein, mutten nyt ihan typeräkään. Tavallisten ihmisten parissa meitä ulkopuolisia haaveilijoita ei varmaan paljoa ole.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On hieman ylemmyysentuntoista erotella ihmisiä "tavallisiin" ja joihinkin fiksuihin haaveilijoihin. Mun mielestä silloin ampuu itseään jalkaan kun alkaa ajatella että minä olen parempi.
Täällä! Yhdistit mielenkiintoisesti haaveilun ja kunnianhimottomuuden, ja että yhteiskunta ei meistä rakennu. Löydän yhdistelmän itsestäni, mutta lisäisin kyllä et osa meistä yltää saavutuksiin joista syntyy uutta, mielikuvituksensa ansiosta, sen ansiosta, että meillä on kyky antaa ajatuksen kulkea. Tykkään positiivisesta asenteestasi, kunpa itsekin muistaisin täällä tehokkaiden keskellä ajatella samoin, juuri äsken suomin itseäni tästä ominaisuudesta, joka on oikeesti valtava rikkaus!
[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 14:34"]
On hieman ylemmyysentuntoista erotella ihmisiä "tavallisiin" ja joihinkin fiksuihin haaveilijoihin. Mun mielestä silloin ampuu itseään jalkaan kun alkaa ajatella että minä olen parempi.
[/quote]
En minä noin ajattele. Semmoiset "arkiset" ihmiset ovat usein hyvinkin fiksuja. Enkä edes pidä itseäni erityisen älykkäänä. Satun vain olemaan kiinnostunut kaikesta muusta kuin tavallisesta arjesta. En siis millään tavalla ole muiden yläpuolella.
ap
[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 14:34"]
On hieman ylemmyysentuntoista erotella ihmisiä "tavallisiin" ja joihinkin fiksuihin haaveilijoihin. Mun mielestä silloin ampuu itseään jalkaan kun alkaa ajatella että minä olen parempi.
[/quote]
En ainakaan lukenut tuosta mitään paremmuuden tuntoa. Ihminen vain kaipaa kaltaistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä meitä haaveilijoita ja ajattelijoita on ihan tavallisissa paikoissa: kaduilla, työpaikoilla, ruokakaupoissa... Yleensä tuttavien ja kaverinkaverien kanssa vain tulee puhuttua niistä arkiasioista. Korkealentoisemmista aiheista jutellaan sitten puolison tai hyvien ystävien kanssa.
Oletko itse ottanut tällaisia aiheita puheeksi jonkun kiinnostavan naisen kanssa? Vai ajatteletko ulkonäön, harrastusten tms. perusteella että "tuo on varmasti semmoinen tylsä, ei maksa vaivaa"?
Vaikutat kiinnostavalta mieheltä! Älä kuitenkaan torju arkisempaakaan naista heti kättelyssä. Itse olin kovin ujo kirjatoukka ja miehestäni tuntui että minusta ei oikein saanut juttuseuraa. Sittemmin olemme yhdessä innostuneita historiasta, matkoista, musiikista ja riemuitsen siitä että minulla on ajatteleva ja taiteellinen puoliso!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 14:45"]
Kyllä meitä haaveilijoita ja ajattelijoita on ihan tavallisissa paikoissa: kaduilla, työpaikoilla, ruokakaupoissa... Yleensä tuttavien ja kaverinkaverien kanssa vain tulee puhuttua niistä arkiasioista. Korkealentoisemmista aiheista jutellaan sitten puolison tai hyvien ystävien kanssa.
Oletko itse ottanut tällaisia aiheita puheeksi jonkun kiinnostavan naisen kanssa? Vai ajatteletko ulkonäön, harrastusten tms. perusteella että "tuo on varmasti semmoinen tylsä, ei maksa vaivaa"?
[/quote]
Kyllä minä joitakin kertoja olen törmännyt samankaltaisiin ihmisiin, myös naisiin, mutta en ole onnistunut löytämään mitään pitkäaikaista ystävyyttä tai suhdetta semmoisen kanssa. Ei minulla tälläkään hetkellä ole edes ystäviä. Tai olisi, mutten jaksa enää pitää heihin yhteyttä. Pidän kyllä kaikenlaisista ihmisistä ja olen avulias ja kohtelias toisia kohtaan, mutta mielenkiinto lakkaa melko nopeasti jos ei ole mitään yhteistä. Pari kertaa olen ollut lähellä parisuhdetta kaltaiseni kanssa, mutta molemmat olivat epäluotettavan oloisia ja ehkä hieman liikaa kiinnostuneita viinasta.
ap
Saisinpa sinut juttukaveriksi tylsään elämääni. Kaverit puhuvat pelkästään tylsistä arkipäiväisistä asioista. Ei ole ketään, jolle puhua ja kinastella jostain elokuvista tai sarjoista. Pohtia yliluonollisia asioita ja jopa tutkia niitä. Haaveilla tulevaisuudesta ja miettiä maailman menoa. Ennen minulla oli tälläinen ystävä, mutta valitettavasti lähti ulkomaille kulttuureita tutkimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan noita. Itsekkin olen. Tuossa on se ongelma, että sitä jotenkin vetää puoleensa niitä ns. normaaleja ihmisiä, koska sellainen (tällainen) vähän hönö jostain syystä viehättää ihan vastakkaisen tyyppisiä ihmisiä. Mikähän siinäkin on. Itsekkin kaipaisin joskus vähän hönömpää seuraa. Insinöörimies ei oikein aina ymmärrä mun juttuja. Onneksi olen löytänyt kaltaisiani ystäviä ja sisarukset on samanlaisia kuin minä.
[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 14:51"]
Saisinpa sinut juttukaveriksi tylsään elämääni. Kaverit puhuvat pelkästään tylsistä arkipäiväisistä asioista. Ei ole ketään, jolle puhua ja kinastella jostain elokuvista tai sarjoista. Pohtia yliluonollisia asioita ja jopa tutkia niitä. Haaveilla tulevaisuudesta ja miettiä maailman menoa. Ennen minulla oli tälläinen ystävä, mutta valitettavasti lähti ulkomaille kulttuureita tutkimaan.
[/quote]
En ole hirveän impulsiivinen ihminen, enkä tuosta vain yleensä ala kirjoittelemaan tuntemattomille ihmisille, mutta toisaalta voisihan sitä joskus tehdä jotain repäisevääkin. Tee vaikka lyhyt esittely itsestäsi :)
En mä tiedä mitä tietoja sun pitäisi antaa, mutta kerro nyt vaikka ikä, sukupuoli, kengännumero.. Jos totean sinut epäsopivaksi, sanon kyllä suoraan, mutta älä ota itseesi - enhän minä sinua tunne :)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Välillä on tosiaan huvittavaa seurata kuinka ihmisten elämä rakentuu vain arkisten tavallisten asioiden ympärille. Monesta pikkujutustakin toiset saa kummasti sisältöä elämään, itselle sellaisilla kun ei ole niinkään väliä. Tuntuu että ihmiset ovat jumahtaneet omaan arkeensa ja suorittavat samoja tylsiä rutiineja päivästä toiseen. Myös monet tavalliset asiat ja päämäärät, joita ihmiset tavoittelevat tuntuu suorastaan tylsiltä ja mitättömiltä sellaisenaan.
Niin meillä on vain tämä yksi elämä. On hassua ettei kaikki tunnu tajuavan olemisen ihanuutta. Minä olen juuri tuollainen haaveilija. Taidan olla liikaakin sellainen. Olen jopa miettinyt hyvän työpaikan jättämistä jotta voisin elää rauhallisemmin ja pohtia enemmän asioita. Tykkään kuljeskella metsissä ja kaduilla. Kun pääsen ulkomaille olen kuin taivaassa. Lähdemme esimerkiksi mieheni kanssa ilman suunnitelmia kiertämään Rooman tai Pariisin katuja. Sillein törmää kivoihin paikallisiin ihmisiin ja näkee paljon enemmän.
Toisaalta olen ehkä vähän huono tähän yhteiskuntaan, kun en näe kovinkaan tärkeänä sitä, että olisin juuri kahdeksalta töissä joka aamu. Jos on hyvä uni kesken jossa olen astronautti tai sukeltaja, niin en vaan voi jättää sitä kesken jonkun työn takia :D toisaalta olen todella pidetty työntekijä koska minulla on sellaista luovuutta mitä monilta puuttuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin olen tuo edellisen viestin haavelija (15). Olen tosiaan luonnontieteilijä, ap:llekin tiedoksi että kannattaa harkita yliopisto-opintoja luonnontieteissä jos haluaa tavata kaltaisiaan :) meitä "outoja" kyllä riittää siellä! Erityisesti jatko-opiskelijoissa ja tutkijoissa.
[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 14:50"]
[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 14:45"]
Kyllä meitä haaveilijoita ja ajattelijoita on ihan tavallisissa paikoissa: kaduilla, työpaikoilla, ruokakaupoissa... Yleensä tuttavien ja kaverinkaverien kanssa vain tulee puhuttua niistä arkiasioista. Korkealentoisemmista aiheista jutellaan sitten puolison tai hyvien ystävien kanssa.
Oletko itse ottanut tällaisia aiheita puheeksi jonkun kiinnostavan naisen kanssa? Vai ajatteletko ulkonäön, harrastusten tms. perusteella että "tuo on varmasti semmoinen tylsä, ei maksa vaivaa"?
[/quote]
Kyllä minä joitakin kertoja olen törmännyt samankaltaisiin ihmisiin, myös naisiin, mutta en ole onnistunut löytämään mitään pitkäaikaista ystävyyttä tai suhdetta semmoisen kanssa. Ei minulla tälläkään hetkellä ole edes ystäviä. Tai olisi, mutten jaksa enää pitää heihin yhteyttä. Pidän kyllä kaikenlaisista ihmisistä ja olen avulias ja kohtelias toisia kohtaan, mutta mielenkiinto lakkaa melko nopeasti jos ei ole mitään yhteistä. Pari kertaa olen ollut lähellä parisuhdetta kaltaiseni kanssa, mutta molemmat olivat epäluotettavan oloisia ja ehkä hieman liikaa kiinnostuneita viinasta.
ap
[/quote]
Olet kyllä melkein ihan kuin yksi mies, johon juuri about tänään katkaisin henkisen rakastumis/rakastamissiteeni. Ja mä en ois ollu juoppo. Siis vastakaiun puutteessa katkaisen sen siteen. Eikä mies myöskään jaksanut pitää ilmeisesti yhteyttä, vaikka henkimaailmanhommista puhuttiinkin. Noh, jatkakoot yksin sitten. Sanon kitkerästi.
Oot siis varmaan asperger tmv ap. Ihan hyvällä siis sanottuna! Tuli vain mieleen tästä: "ehken hyväksy sinua, mutta älä pahastu".
No minä olen ihan samanlainen.