Mikä teille juhlimisessa on se pointti, kohokohta?

että kovin sotkuisessa kodissa ei ole helppo päästä ihan juhlatunnelmaan. Mutta jos ruoka on herkullista ja sitä riittää, niin toki illan jälkeen voi olla oikein hyvin viihtynyt olo.



Mutta ei ne ikimuistoisimmat mukavimmat juhlat ole kyllä niitäkään, missä kaikki puitteet ja ruuat ja ohjelmat ovat viimeisen päälle, mutta koko ilta pitää vetää small talkian tuikituntemattomien kanssa. Enemmän siitä jää olo, että olipa vaivalloista, vaikka juhlat ovat varmasti juhlavilta tuntuneetkin.



Yhdet epäonnistuneet juhlat ovat jääneet mieleen siitä, kun kotiin tullessa oli niin kova nälkä, että piti alkaa yöpalaa väsäämään. Musta oli noloa, että juhlien tarjoilut oli niin niukat, että oli nälkä. Kyllä se hyvä ja riittävä ruokakin on hyvin oleellista onnistuneissa juhlissa.

tervetulleiksi ja kohotetaan samppanjalasit!

uusi vuosi, vappu jne... näkee tuttuja joita ei kiireiden keskellä muuten kerkee näkemään usein, jotenkin se on vaan ihanaa halata kaikkia ja kysellä kuulumisia kun aikaa on mennyt ja ihmisillä on jotakin muutakin sanottavaa, kun , että "kaikki on hyvin, ihan jees... sitä samaa.."



ja tanssiminen on mulle tärkeää aina ollut ja tulee olemaan... siinä unohdan kaiken kakan ja pystyn olemaaan tyhjässä tilassa jossa pystyn "nollaamaan" itseäni... eli voisi ihan totta sanoa, että tanssiminen on mulle kuin huumetta, vaikka en ole koskaan mitään huumetta kokeillut, paitsi alkoholia tietenkin...

Mä rakastan juhlia, mutta mikäköhän niissä nyt sitten olisi se paras juttu ja kohokohta...?



Tuntuu kuin olisin kaikkein eniten elossa kun järjestän juhlat. Kaikki näyttää kirkkaammalta ja kauniimmalta, niin fyysisesti (koti on puhtaampi, on kynttilöitä ja kukkia, kaverit ovat laittautuneet näteiksi) kuin henkisestikin. Puheenaiheet tuntuvat kiinnostavammilta, ihmiset hauskemmilta, keskustelun sävy myönteisemmältä.



Työpaikan juhlat ovat myös ihania, kun kaikki rakkaat työkaverit kerrankin keskittyvät vain toisiinsa eikä töihinsä. Toki ne kahvipöytäkeskustelutkin ovat tosi kivoja, mutta juhlat ovat kuin paljon pitempiä ja riehakkaampia kahvipöytäkeskusteluja, joiden aikana saa myös hyvää ruokaa ja juomaa.



Päiväkodin vanhempainilloista täytyy olla kateellinen ap:lle, sillä meidän lasten päiväkodissa ne ovat todella, todella kaukana ap:n kuvailemasta hauskuudesta, verbaali-ilosta ja läsnäolemisesta.

sitä mitä juhlan PITÄISI olla ja mitä siltä odottaa. Ilmeisesti mä oon ollut vaan väkinäisemmissä partyissä. Ehkä oleellista on se, että kaikki tuntevat toisensa, on joku porukka. Viimeksi kun olin kaverin 40-v pirskeissä, kaikki muut olivat hänen kollegojaan ja vain minä ainoa en kuulunut mihinkään yhden toisen ihmisen kanssa. Häivyimme molemmat aika pettyneinä noin tunnin päästä...



En nyt tarkoittanut että vanhempainillat ovat elämäni kohokohtia sentään XD tarkoitin lähinnä, että spontaaneissa tilanteissa voi syntyä ns pissathousussahauskaa, ja oletetuissa hauskaa- tilanteissa onkin sitten jäykkää..



Lisää, kiitos!

mutta jos tässä tarkoitetaan sellaisia juhlia, joissa on kavereita ja ystäviä läsnä, niin yleensä kaikki juhlat ovat olleet onnistuneita. Juhlan tekee hyvä seura, hyvä ruoka ja juoma, ja yleensä ihan spontaanit musiikkiesitykset, koska lähes kaikki ystäväni osaavat laulaa ja soittaa. En muista että tällaisissa juhlissa olisi koskaan ollut tylsää. Se, mistä en juhlissa pitäisi, olisi jotkut seurapelit, tylsät pakkoleikit aikuisille tai varsinainen biletys.

samanhenkinen porukka, eikä kenelläkään ole huono tai väsynyt päivä. Vaikka miten hyvä joukko menee vähän latteaksi, jos siellä on yksi, joka ei lähde jutusteluun mukaan, yrittää päteä huonoilla vitseillään tai on huonolla tuulella.



Hyvä ruoka on kyllä myös olennainen osa hyviä juhlia.

Minulle tulee juhlatunnelma siitä, kun koti (tai muu tila) näyttää kauniilta, on siistiä, kukkia, kynttilöitä ja juhlan teemaan liittyvää koristelua ja ehkä musiikkiakin. Juhlan kohokohta on se, kun laitan ensimmäiset haarukalliset herkkuja suuhun ja siemaisen ensimmäiset kulaukset juhlajuomaa. On oikeastaan aika sama, keitä on paikalla. Kyllä ihmisten kanssa aina riittävästi toimeen tulee ja toisen lasillisen aikana jututkin kuulostavat jo oikein hauskoilta.

ja valmistaminen. Hyvä seura. Ilo, jonka juhlien järjestäminen esim. lapselleni tuottaa.

juhlien valmistelu ja valmistautuminen taitaa olla parasta. Juuri se, että saa kodin siistiksi ja kauniiksi, itselle parhaat päälle, korut ja meikit ja iloinen, odottava mieli.

Meillä oli esim. jouluna mielestäni todella kivaa, vaikka normaalioloissa mun sukulaiseni eivät kyllä ole sitä suosikkiseuraa jonka kanssa on hauskinta. Viihdyn myös esim. sellaisissa häissä joissa en tunne suurinta osaa ihmisistä, kunhan en nyt ihan yksin ventovieraiden keskellä ole.



Ihmiset ovat usein parhaimmillaan juhlissa, sellaisetkin joiden kanssa ei arjessa välttämättä olisi kovin hauskaa. Kaikki pyrkivät olemaan aivan erityisen mukavia, kiinnostavia ja viehättäviä.



Eli siis mulle juhlan tekee a) miljöö ja b) ihmisten "juhlava" käytös, sen sijaan että olennaisinta olisi keistä ihmisistä on kysymys.



Tietysti hauskimpia juhlia ovat ne joissa myös ne ihmiset ovat just ne ihan itselle mieluisimmat, siksi hauskimmat juhlat minulle ovat minun järjestämäni juhlat.



Ehkä ap:n kannattaisi myös järjestää niitä juhlia itse, silloin seura olisi varmasti paras mahdollinen?