Raskaus-sosiaalisen elämänloppu?

Itsestänikin tuntuisi kyllä typerältä kutsua raskaana oleva istumaan iltaa jos on tarkoitus ryypätä ja kuunnella musiikkia täysillä.

olin kaveriporukassani ensimmäinen raskautunut ja tein ihan tietoisesti selväksi sen, että haluan elää ihan normaalia elämää raskauden aikana ja lapsen synnyttyä. Olin läsnä kaikenlaisissa juhlissa kuten pikkujoulut, muutamia synttäreitä... en tietenkään juonut, mutta menin baariin ja kävin tanssimassa jne.



No kyllä se elämä muuttui esikoisen synnyttyä, nyt meillä on kaksi lasta ja käyn noin 5 kertaa vuodessa "tyttöjen kanssa" ulkona. Tämä on riittänyt mulle ihan hyvin. Saan irrotella ihan riittävästi ja höpötellä kaveriporukassa.



Eli ei se sosiaalinen ( ap taisi tarkoittaa kyllä enemmän yöelämää) elämä raskautumiseen lopu, mutta väistämättä hieman hiljenee. Ja tämä - ainakin omalla kohdallani - oli oikeastaan ihan tervetullut muutos elämääni.

vaan lasten myötä on ollut kivaa, kun voi käydä kyläilemässä muiden äitien luona. Nautin siitä enemmän kuin mistään bileilloista, jo ihan siksi, että olen aina ollut huono valvomaan. Ja ennen lapsia sain mennä ihan riittävästi, ei tartte enää...

kun aloin seurustella. Olisin mielelläni mennyt tyttöjen illanviettoihin, kun mies oli eri kaupungissakin. Mutta eipä kuulunut enää kutsuja, ei. :(

tarkotin just sitä omaa aikaa aikuisten kanssa, mammakahvitteluja on ihan riittävästi.

oon myös muutakin kuin vaan äiti.

t.ap

Vaikka teinkin selväksi, että olen edelleen halukas näkemään kavereitani ja tulemaan bileisiin, vaikken ryyppäisikään. Mutta kun ei niin ei.