Lue keskustelun säännöt.
Onko sinulla terve suhde alkoholiin?
08.01.2011 |
Pystytkö suhtautumaan siihen terveen neutraalisti, riippumatta siitä millaista oma käyttösi on.
Samoin kuin muiden käyttöönkin.
Kommentit (11)
En mieti alkoholia, joisinko tänään 1-2 annosta ja viikonloppuna pullon. Toi niin outoa mun mielestä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En voi suhtautua terveen neutraalisti alkoholismiin. Suhtaudun siihen kiihkomielisesti.
Useimmilta alkoholisteilta kysyttäessä heillä on homma hallussa ja he voivat lopettaa koska haluavat. Eivät vain halua lopettaa juuri silloin tai ovat aikeissa lopettaa huomenna.
minulla ei varmaan ole terve suhde alkoholiin, koska en käytä sitä ollenkaan. Av-mammojen mielestähän se on juuri epätervettä :)
Mutta ei mua haittaa toisten alkoholin käyttö millään tavalla. Kunhan ei käytä meillä :)
Mulle on ihan sama onko joku absolutisti tai ottaako kohtuullisesti vai vetääkö perskännit, jos siitä ei ole muille mitään haittaa.
Itse juon joskus kotona pullollisen laadukasta punaviiniä viikonloppuna ja se on minulle kohtuukäyttöä. En mieti mitä muut ajattelevat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Edes ruuan kanssa viiniä en pysty juomaan.
Alkoholihan on kai ylipäätään sosiaalisiin tilaisuuksiin liittyvä asia, paino sanalla sosiaalinen. Mitä sen käyttöön tulee, olen sitä mieltä, että huolta tulee kantaa ensisijaisesti omasta käytöstä. Muiden käyttö tietenkin tulee huolenaiheeksi, jos käyttäjä on alaikäinen, itseään ja omaisuuttaan muuten hallitsematon; jos alkoholinkäyttö aiheuttaa väkivallan uhkaa ympäristölle tai muuta ylenmääräistä ahdistusta, silloin se on kyllä myös lähiympäristössä elävien ongelma.
Pieni määrä sopii sosiaalisiin tilaisuuksiin, sillä se tekee ihmisistä yleensä hilpeitä ja rentoutuneempia. Itse en käytä alkoholia, koska minulle tulee siitä helposti paha olo, mutta ei minua muiden käyttö myöskään haittaa. Kiusallisen puolelle menee kuitenkin toisinaan, jos kutsuilla joku ottaa liian innokkaasti ja puheesta ei enää tahdo saada selvää, tai kun ajatuksenjuoksusta tulee liian hyppelehtivää tai muuten "arbitrary".
Taitaa olla taitolaji. Viinakorttiakaan vastaan ei minulla ole mitään. On maita, joissa sellaisen saa tulorajojen mukaan. Kai sillä torjutaan sitten yhteiskunnallisia haittoja siinä määrin, mitä vastuseen ja yhteisten varojen käyttöön tulee ns. alkoholihaittojen osalta.
Terveen rajat ovat varmaan yksilöllisiä, mutta näin itse asioista ajattelen. Kukin vastaa ensisijaisesti itse omasta käytöstään, tietyin varauksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla nousee verenpaine jo siitä, jos kuulen olutpullon tai -tölkin sihahtavan auki. Jouluna ja muina juhlapäivinä ei voida ottaa lasillistakaan viiniä, kun pelkään, että miehellä lähtee mopo käsistä. Samoin mun äidin alkoholin käyttö oli aikoinaan liiallista.
Alkoholihan on kai ylipäätään sosiaalisiin tilaisuuksiin liittyvä asia, paino sanalla sosiaalinen. Mitä sen käyttöön tulee, olen sitä mieltä, että huolta tulee kantaa ensisijaisesti omasta käytöstä. Muiden käyttö tietenkin tulee huolenaiheeksi, jos käyttäjä on alaikäinen, itseään ja omaisuuttaan muuten hallitsematon; jos alkoholinkäyttö aiheuttaa väkivallan uhkaa ympäristölle tai muuta ylenmääräistä ahdistusta, silloin se on kyllä myös lähiympäristössä elävien ongelma. Pieni määrä sopii sosiaalisiin tilaisuuksiin, sillä se tekee ihmisistä yleensä hilpeitä ja rentoutuneempia. Itse en käytä alkoholia, koska minulle tulee siitä helposti paha olo, mutta ei minua muiden käyttö myöskään haittaa. Kiusallisen puolelle menee kuitenkin toisinaan, jos kutsuilla joku ottaa liian innokkaasti ja puheesta ei enää tahdo saada selvää, tai kun ajatuksenjuoksusta tulee liian hyppelehtivää tai muuten "arbitrary". Taitaa olla taitolaji. Viinakorttiakaan vastaan ei minulla ole mitään. On maita, joissa sellaisen saa tulorajojen mukaan. Kai sillä torjutaan sitten yhteiskunnallisia haittoja siinä määrin, mitä vastuseen ja yhteisten varojen käyttöön tulee ns. alkoholihaittojen osalta. Terveen rajat ovat varmaan yksilöllisiä, mutta näin itse asioista ajattelen. Kukin vastaa ensisijaisesti itse omasta käytöstään, tietyin varauksin.
Aivan oma ja erityinen kysymyksensä on odottavien äitien alkoholinkäyttö. Se on jo vakavampi asia ja seuraukset holtittomasta alkoholinkäytöstä todellakin aiheuttavat sikiövaurioita ja elinikäisiä rajoitteita syntyvälle lapselle.
Uskon kuitenkin interventioon ja auttamiseen, en sosiaaliseen eristämiseen tai kivitystuomioihin. Mutta aika ankara olisin sellaista alkoholinkäyttöä kohtaan. Monilla kyllä itsesäätely toimiikin.
Olen kyllä itse tarjoillut jälkiruokaviiniä (olisiko itse aterialla ollut myös puna- ja valkoviiniä sekä vettä tarjolla, en enää muista) myös melko viimeisillään odottavalle äidille, jolla ei ollut kuitenkaan alkoholiongelmaa - lapsi on iloinen, sosiaalinen ja lahjakas, ja lisääkin tuli, erittäin hyvin voivat kaikki. :)
Sanon näin, kun suurin osa taitaa elää yhden mielipiteen maassa kuitenkin. Oma ajattelu sallittu, siis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen alkoholistin lapsi, joten koen alkoholin aina uhkana ja tunnen hirveää syyllisyyttä ja pelkoa jos juon yhdenkin lasillisen. Pelkään itse tulevani alkoholistiksi, niinpä en juokaan juuri yhtään ( vuodessa yht n 3 lasia viiniä ja 2 siideriä).
En mieti alkoholia, joisinko tänään 1-2 annosta ja viikonloppuna pullon. Toi niin outoa mun mielestä!
Mulla on alkoholia aina kaapissa. Siellä on myös makeita ja suolaisia herkkuja.
Joskus otan jotain ja joskus en. Voi mennä viikkoja, etten koske.