Muita, jotka huomanneet että helpompi olla yksinäinen kuin pettyä kerta toisensa jälkeen " ystäviin" ?

Minussa on varmasti jokin vialla. Olen elämäni aikana pettynyt niin monta kertaa ihmissuhteissa, että en ymmärrä asiaa itsekään.

Nyt uutena asiana olen huomannut että helpointa, ihan oman itseni kannalta, on olla yksinäinen. Panostan perheeseeni, kotiin ja lapsiin. En enää yritä saada ystäviä enkä tee enää yhdenkään ystävyyden eteen mitään " extraa" ts yritä olla hyvä ystävä. En yksinkertaisesti vaan enää jaksa.

Helpottavaa, kun ei tarvitse märehtiä enää miksi se ja se ei pidä yhteyttä. En pidä enää minäkään.