Miksi joka puolella kerjätään rahaa?
Kadulla pysäyttää feissari. Tue tätä meidän järjestöä, edes kympillä, joka kuukausi. Ja sitten, kun siitä pääset, niin pysäyttää toinen feissari. Ja sen jälkeen kolmas. Anna rahaa.
Puhelin soi. Siellä nurkutaan rahaa milloin helikopterille, milloin vammaisjärjestölle.
Kadun kulmassa kerjäläinen kolistelee purkkia. Anna rahaa. Kassajonossa toinen kerjäläinen lykkää lapun silmieni eteen. Anna rahaa.
Kaupan kassojen jälkeen on lipas keräys. Autanyt tätä projektia. Ja lapsi myy kalentereita, osta osta.
Taas soi puhelin. Osta lehti, osta, mikset osta, tivataan.
Kirjeluukkuun tulee postia. Osta meidän leluja, meidän huonekaluja, meidän luontaistuotteita. Osta osta.
Menen äänestämään. Siellä on keräys. Anna rahaa meille.
Avaan netin. Silmien eteen levähtää mainos: soita meille, anna kymppi.
Telkkarissa toitotetaan. Anna lahjoitus, soita meidän numeroon.
Harrastuspiirissä kinutaan, anna rahaa, tee vapaaehtoistyötä, mistä me saatais lisää rahaa.
Lauttajonossa koputetaan ikkunaan. Anna rahaa keräykseen.
Joka puolella pitäisi olla käsi ojossa antamassa rahaa. Jos ei anna, niin ihmetellään. Mistä te kaikenmaailman kerjääjät luulette, että ihmisellä on antaa rahaa joka ikiseen keräykseen ja projektiin? Miten te kehtaatte? Kun verotkin on jo kovat. Eikö mikään riitä?
Jättäkää jo rauhaan.
Kommentit (2)
en anna mitään minnekään ja sillä hyvä.
En vaivaa päätäni asialla sen enempää.
(No, koulun myyjäisiin osallistun)
että luuleeko nuo kaikenmaailman avustusjärjestöt, että ihmisillä kasvaa raha puussa?
Että joka puolelle voi noin vaan heittää kympin tai kaksi?