Ollaanko me luusereita, kun olemme käybnet vain risteilyillä. MIeheni ei ole
koskaan lentänyt,v aikka ikää on jo 43 v...Itse olen lentänyt nuorempana ja työmatkoilla kotimaassa. Rahasta ei siis ole kiinni, enemmän siitä, ettei vaan tule lähdettyä eli tarpeeksi hinkua ei ole. Itse asissa voitaisiin rahan puolesta lähteä ihan minne vaan maailmaaan ja koko perheen voimin ja tän sanon vailla braissailun tarvettta.
Kommentit (2)
Oikeat risteilythän ovat matkojen aatelia. En vain ymmärrä miten olette risteilylle pääseet lentämättä? Useimmat risteilythän kuitenkin ovat Karibialla, Välimerellä tms., ja eikös itämeren risteilyjenkin lähtöpaikka ole yleensä Oslo, Köpis tai Tukholma? Ensin laivamatka Tukhomaan ja sitten risteilylle vai miten?
Vai tarkoitatko siis laivamatkoja autolautalla?
Todella erilaisia olette kuin me. Olen aina ollut tosi utelias kokemaan uudenlaisia asioita, oppimaan kieliä ja tutustumaan uusiin ihmisiin. Musta matkustaminen vaan on niin ihanaa. Tapasin mieheni 15-vuotiaana, mutta olihan tuokin matkustellut (myös lenntäen) paljon jo siihen mennessä. En olisi muunlaisen miehen kanssa voinut suhdetta kuvitellakaan.
Itse en edes haluaisi lentää niin paljon kuin lennän, mutta ajanpuutteen takia on pakko. Haaveilen matkasta Etelä-Amerikkaan junalla, laivalla ja dösällä. Hitaasti ja rauhallisesti, reppu selässä. Siihen vaan menee niiiiiin paljon aikaa (ja sitä kautta rahaa, jota minulla ei näköjään yhtä paljon ole kuin ap:lla). Niin että eläkettä odotellessa :) Siihen asti tehdään näitä maksimissaan kuukauden reissuja kerrallaan.