Kerran kuussa käyn jonkun kaverin kanssa baarissa, siellä
menee pilkkuun asti. Muuten en liiku kotoa mihinkään. Ulkoilen max 30min. päivässä mutta voi myös mennä viikko, etten ole ulkona lainkaan.
Lapset ovat kouluikäisiä eli osaavat ulkoilla itsekseen. Joka ilta päätän, että huomenna alan elää normaalisti. Joka ilta kuitenkin joudun toteamaan, että meni vanhan kaavaan mukaan. Mitä mun täytyisi tehdä? Olenko masentunut vai mitä?
Elämäni menee hukkaan!
Kommentit (8)
edes ruokakaupassa. Mies kulkee lasten kanssa uimassa, laskettelemassa ja mummolaassa. Minä en liiku missään heidän kanssaan. Viimeksi olin kotoa pois (ihmisten ilmoilla) 25.12. Uutena vuotena oli 15min. pihalla. ap
MITÄ teet kotona? Miten saat aikasi kulumaan? Kuka hoitaa ruokaostokset ja muut asioinnit? Miksi et käy töissä? Eivätkö lapset koskaan tarvitse kyytiä/seuraa mihinkään sinusta? Onko sinulla miestä?
Olet ilmeisesti tyytymätön, joten kannattaa muuttua. Jos olet kotona, niin lähdet heti aamulla ulos kävelylle. Se vaikuttaa koko loppupäivään. Kannattaa myös tavata niitä kavereita baarien lisäksi vaikka lenkillä tai harrastuksissa.
Kotiaskareita teen joka päivä ja leivon.
Mieheni hoitaa kaikki kodin ulkopuoliset asiat.
Syksyllä kävin lapsen opettajan luona vanhempainvartissa. Kampaajalla käyn 2-3kk välein. Muuten möllötän täällä. ap
se menee minullakin. Harvoin käyn missään, ei enää edes huvita lähteä kotoa, heti kun menee ovesta ulos tulee turvaton olo. Silloin kyllä lähden jos mies on mukana, muuten en. Ja melko hyvinhän sen ajan saa kulumaan kun siivoaa jokapäivä perusteellisesti, leikkii lasten kanssa jne. Ehkäpä häpeän omaa ulkonäköäni tai jotain, enää ei innosta edes koiran kanssa lenkkeily, olen 10kg liian lihava, no zumbaan sitten kotona jne.
enkä ainakaan ite näe siinä mitään outoa. Miksi muuttamaan jotakin sellaista, mistä pitää?