Lue keskustelun säännöt.
TAAS hereillä!!
05.04.2014 |
Ketkäs muut? Mun pää alkaa hajoamaan ja mielenterveys vähintään. Kahteen viikkoon oon valehtelematta nukkunut noin 2-3h yössä. Varmaan sanomattakin selvää, että pieni vauva.... kun ei ole tottunut tällaseen ni oikeasti tuntuu välillä, että sekoon... Päivisin joutuu välillä taistelemaan, että pysyy silmät auki.. Miten te muut ootte kestäneet?
Kommentit (15)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nukut sillon kun vauva nukkuu. Itse en ole nukkunut enää vuosiin kun max 4h.
Tiedän tunteen, vaikka minulla ei olekaan vauvaa. Aamuvuoropäivinä herään aina järjestään viimeistään kolmelta aamuyöllä, ilmeisesti alitajunnassa stressaan niin paljon sitä että heräänkö varmasti että hypin sitten ylhäällä koko aamuyönkin. Useampi aamuvuoro putkeen ja kyllähän sitä jo tuntuu että kuuppa sekoaa ja päässä heittää.
Vartin teho torkkuja tuli otettua kun vauva oli pieni. Taapero lattialle ja ite viereen pötköttelemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli se pirun rankkaa. Mä jouduin hakemaan lääkkeitäkin, kun menin niin ylikierroksille, että en saanut enää unta vaikka vauva nukkui kuin enkeli. Lääkkeet pelastivat mut sekoamiselta, jälkeenpäin tajusin että se oli lähellä.
[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 06:16"]
Oli se pirun rankkaa. Mä jouduin hakemaan lääkkeitäkin, kun menin niin ylikierroksille, että en saanut enää unta vaikka vauva nukkui kuin enkeli. Lääkkeet pelastivat mut sekoamiselta, jälkeenpäin tajusin että se oli lähellä.
[/quote]
No mä tajuan jo nyt, että olen sekoamassa. Välillä menen niin lukkoon etten osaa edes puhua, siis sekoilen sanoissa ja joudun kirjaimellisesti ravistelemaan päätäni etten nukahda pystyyn. Lisäks oksettaa koko ajan ja ruokahalu nolla.
Kai pitäis koittaa jotkut lääkkeet hankkia. Mutta kun en sitten uskalla niitä kummiskaan syödä kun pakko voida herätä kun vauva vaatii. Voi hellurei tätä äitiyden riemuu......
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 06:40"]
[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 06:16"]
Oli se pirun rankkaa. Mä jouduin hakemaan lääkkeitäkin, kun menin niin ylikierroksille, että en saanut enää unta vaikka vauva nukkui kuin enkeli. Lääkkeet pelastivat mut sekoamiselta, jälkeenpäin tajusin että se oli lähellä.
[/quote]
No mä tajuan jo nyt, että olen sekoamassa. Välillä menen niin lukkoon etten osaa edes puhua, siis sekoilen sanoissa ja joudun kirjaimellisesti ravistelemaan päätäni etten nukahda pystyyn. Lisäks oksettaa koko ajan ja ruokahalu nolla.
Kai pitäis koittaa jotkut lääkkeet hankkia. Mutta kun en sitten uskalla niitä kummiskaan syödä kun pakko voida herätä kun vauva vaatii. Voi hellurei tätä äitiyden riemuu......
[/quote]
Soita heti arjen tultua neuvolaan (jos se on teillä hyvä) tai varaa lääkäriaika. Et ole ainoa, jolle noin on käynyt, joten kyllä sieltä osataan auttaa tilanteessasi. Kannattaa myös miettiä, olisko sulle apua vaikka perheneuvola- tai neuvolapsykologikäynneistä.
[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 06:40"]
[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 06:16"]
Oli se pirun rankkaa. Mä jouduin hakemaan lääkkeitäkin, kun menin niin ylikierroksille, että en saanut enää unta vaikka vauva nukkui kuin enkeli. Lääkkeet pelastivat mut sekoamiselta, jälkeenpäin tajusin että se oli lähellä.
[/quote]
No mä tajuan jo nyt, että olen sekoamassa. Välillä menen niin lukkoon etten osaa edes puhua, siis sekoilen sanoissa ja joudun kirjaimellisesti ravistelemaan päätäni etten nukahda pystyyn. Lisäks oksettaa koko ajan ja ruokahalu nolla.
Kai pitäis koittaa jotkut lääkkeet hankkia. Mutta kun en sitten uskalla niitä kummiskaan syödä kun pakko voida herätä kun vauva vaatii. Voi hellurei tätä äitiyden riemuu......
[/quote]Missä lapsen isä sit on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
10: no just se on vähän tuntunut itelle ongelmalta avun pyytämiselle, että tuntuu kuin valittaisin "turhasta". Että kaikkihan tän käy läpi ja nyt kestän vaan. Pelkään että katotaan kieroon tyyliin "no voi hitsin vitsi, ihanko sua väsyttää??? luuletko olevas ainoo? sellasta se nyt vaan kato on!"
11: mies tekee paljon töitä, valitettavasti. On paljon ulkomailla.
-ap
Et tietenkään valita turhasta. Mä menin suoraan tk-lääkärille, suhtautui tosi hienosti. Lääke oli hyvin mieto, ei vars. unilääke vaan unen laatua parantava; ei haitannut imetystä, ei tehnyt "tajuttomaksi" mutta rentoutti ja rauhoitti. Lisäksi kävin 3 krt tk-psykologilla, mikä auttoi valtavasti. Olen tälle lääkärille edelleen hyvin kiitollinen ja onnittelen itseäni, että älysin mennä, ennen kuin tilanne meni liian pahaksi. en kerennyt olla sekoboltsiäiti kuin muutaman päivän, kun se katkaistiin. minäkin epäröin menemistä silloin, mutta enää en miettisi, jos tapahtuisi vastaavaa. VOIMIA! T. 8
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, suuret sympatiat sulle. Mulla on juuri päättymässä aivan helvetillinen kahden vuoden uneton pätkä. Kuopus oli 0-2v. aivan käsittämättömän huono nukkuja ja 3v. esikoinenkaan ei mikään hyvä nukkuja ollut. Mikään unikoulu eikä lääkäri ei auttanut. Lapsessa ei ollut mitään vikaa, hän on erittäin fiksu ja kehityksessä edellä ja fyysisesti terve. Ei vaan nukkunut. Heräilin siis 1/2 - 1 tunnin välein jommankumman lapsen kanssa kaksi vuotta putkeen. Mies teki 6 päivää viikossa pitkää päivää töissä ja isovanhemmat eivät auttaneet vaikka asuvat lähellä.
Meidän kohdalla se oli vaan kestettävä ja rämmittävä läpi. En tiedä miten. Törmäilin seiniin, laitoin kännykän jääkaappiin, kaadoin taaperolle kahvia mukiin ja palasin töihin vuotta suunniteltua myöhemmin koska en olisi mitenkään selvinnyt aivotyöstä. Olisin varmaan autonkin kolaroinut työmatkalla.
Nyt kun kuopus on 2.5v. on vihdoin ruvennut nukkumaan yön läpi heräämättä kertaakaan. Se on sanoinkuvaamattoman ihanaa ja enerigani ja järkeni on palannut. Olen kuin eri ihminen.
En voi muuta toivottaa kun voimia. Toivon että sinun tapauksessa on mies tai tukiverkostoa joka voisi viedä vauvan vaikka vaunukävelylle sillä aikaa kun sinä nukut päiväunet. Tai että jos tämä jatkuu pidemmän päälle haet apua vaikka alkuun neuvolasta. Siitä selviää joka tapauksessa vaikka aika kamalaa se on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en valvo vauvan takia, mutta tosi paha yskä, kuume ja kurkkukipu on valvottaneet 2 viikkoa tehokkaasti. Yöt nukuttu puolen tunnin pätkissä jos olen ylipäätään saanut nukahdettua. Viime yö oli ensimmäinen, kun nukuin 3 tuntia putkeen!
tai siis lähinnä, millä keinoin saatte itsenne pidettyä kasassa?
ap