Heitin tänään lapsen kaverin pihalle

Jos teillä opetetaan, että ksikkien kanssa on oltava kaveri, niin sitten on vain kestettävä kaikenlaista käytöstä. Vaikea se on muiden lapsia alkaa kasvattaa. Meillä on periaate, että kaverit valitaan ja kaikkien kanssa ei ole pakko olla. Toisaalta tuli esille, että kyseessä erityislapsi. Tällöinhän ei voi vaatia samaa kuin ns. normaalilta. 

Oma lapseni, tai tarkkaan ottaen yksi heistä, saattaisi käyttäytyä juuri noin. Kyse ei todellakaan ole kasvatuksen puutteesta, luoja yksin tietää miten paljon juuri tähän lapseen on käytetty aikaa ja energiaa. Mutta ei siitä sen enempää.

Oman lapsen kohdalla äitinä toivoisin saavani itse tiedon tälläisestä suoraan aikuiselta, jotta voisin asiaa käsitellä lapsen kanssa. Lapsen saa heittää ulos, jos ei tottele, mutta toivoisin hänen saavan toisen mahdollisuuden, kun asiasta on ensin puhuttu ja tehty selväksi, että näin ei voi kylässä toimia. Itse asiassa ulos heittäminen on kasvatuksellisesti erittäin hyväkin juttu, mutta jotta sillä olisi kasvatuksellista arvoa, se vaatii juuri tuon toisen mahdollisuuden antamisen. Arvaan, että tähän joku kommentoi, että miksi ei voi sanoa jo varalta etukäteen, mutta kun se ei tälläisen "ongelmalapsen" kanssa toimi niin.

Oman lapsen kohdalla olen joutunut toteamaan, että monet vanhemmat ovat surullisen ehdottomia eivätkä osaa ajatella muulta kuin omalta kannaltaan. Lisäksi näistä tulee helposti massailmiö, leviää puheissa, että se ja se lapsi on niin hullu, että ei kannata ottaa sitä leikkimään, ja kohta ongelmallinen lapsi on ilman kavereita ja käytös entistä huonompaa sen kerran kun johonkin kaverille pääsee leikkimään.

Meillä juoksenteli kerran muutama naapurin lapsi kylässä (siis kirjaimellisesti juoksivat ympäri kämppään, omakin toki mukana). Puoli ysin jälkeen sanoin, että nyt vieraiden pitäisi lähteä kotiin kun kello on niin paljon. Vastaus oli ''ei mun vielä tarvii mennä, äiti sano että saan olla niin pitkään kun haluun'' .

Sitten kun mies asiallisesti huomautti, että sisällä riehuminenon kiellettyä, niin vastaus oli ''et sä oo mun isi, et voi komentaa mua'' Luulisi, että kaikilla kotona oltaisiin keskusteltu siitä, että kylässä mennään kyläpaikan säännöillä. Vaikka kotona saisi juosta sisällä, niin se ei silti ole mikään universaali sääntö (etenkin kun on hyvä ilma, ja pihallakin ollaan jo oltu monta tuntia).
Kuolisin häpeästä, jos kuulisin että mun lapsi olisi mennyt kylässäitse jääkaapista hakemaan syötävää. Siitä ollaan puhuttu, että vettä saa aina pyytää mutta kotiin tullaan syömään jos on nälkä (eri asiajos sovittu erikseen vanhempien kanssa että ruokailu siellä/erikseen tarjotaan)

Jos lapsi on vasta muuttanut alueelle, voi olla, että häntä jännitti ihan kamalasti, kun ei oikein ole vielä kavereita, ja siksi meni käytös yli. Anna vielä toinen mahdollisuus tulla teille leikkimään, mutta tee se niin, että sinä olet samassa huoneessa läsnä koko ajan ja leikit poikien kanssa. Jos vielä käytös on huonoa, pistä pihalle ja sano, ettei ole tervetullut enää, ja sen perästä vielä vanhemmille sana, että poika käyttäytyy todella huonosti kylässä.

Mä antaisin yhden mahdollisuuden vielä, mutta sanoisin jo eteisessä lapsen tullessa tiukan ystävällisesti perheemme säännöt, millä ehdoilla meillä saa olla. Kengät heti pois eteisessä, rauhallista leikkiä, mitään ei rikota ja puhutaan asiallisesti. Jos ei osaa olla kunnolla, laittaisin välittömästi pois. Kertoisin myös vanhemmille asiasta, se on reilua ja haluaisin itsekin kuulla samalla tavalla, jos oma lapseni ei osaisi käyttäytyä kylässä.

Tuo sisällä kävely kengät jalassa minua mietitytti. Itse en olisi sitä sietänyt, vaan todellakin olisin vaatinut eteiseen ja kengät pois jalasta!  Harva lapsi vastustaa, jos aikuinen vakuuttavasti ja tosissaan käskee tuollaista tekemään.

Varmaankin antaisin vielä toisen mahdollisuuden, mutta juttelisin kyllä myös vanhempien kanssa.  Todennäköisesti lapsella on jokin erityisvaikeus, mutta se ei anna lupaa käyttäytyä huonosti. Mutta se vaatii aikuisilta tavallista tiukempaa ohjausta ainakin aluksi uudessa tilanteessa.

Minusta lapselle voi olla tiukka erittäin huonon käytöksen suhteen. Mutta hän on silti yhä lapsi ja opettelee näitä yhteiselämän sääntöjä ja mielestäni meillä aikuisilla on velvollisuus myös ohjata ja opettaa toimimaan paremmin. Lapset onneksi ovat vielä oppivaisia, mutta he eivät voi oppia, jos kukaan ei koskaan anna mahdollisuutta yrittää uudestaan ja varsinkin kerro miten pitäisi toimia.

Päästäisin siis toistekin kylään, mutta kävisin keskustelun vaikka etukäteen miten toivon hänen olevan. Eikä vain kieltojen kautta vaan esim. "Me haluamme, että tässä perheessä on mukava leikkiä yhdessä ja kaikilla on kivaa. Vessajutut voi käydä höpöttämässä yksistään vessassa, jos on tarve, mutta muille niitä ei jutella. Täällä ei myöskään haukuta toisia tai toisten leluja, mutta leluja voi ottaa ja leikkiä niillä yhdessä ja sitten laittaa takaisin hyllyyn."  Ja sitten toivottaa mukavia leikkejä ja ehkä mennä mukaan leikkiin ja samalla katkaisemaan tilanne heti, jos menee yli.

Väittäisin, että tuon tyyppinen käytös suurella osalla lapsia (varsinkin jos aina ei ole samanlaista) on hermostumista ja kyvyttömyyttä hallita omaa itseä ja jännitystään ja sitten tulee tehtyä kaikkea tyhmää. Joten kannattaa tehdä ilmapiiristä samalla hyväksyvä ja tavallaan pyyhkiä vanhat jutut ajatuksista.

Luin vasta vastaukseni jälkeen ap:n viestin, jossa kerrottiin kaverin olevan erityislapsi. Varsinkin tässä tapauksessa soittaisin vanhemmille ja juttelisin asiasta. Heillä on varmasti ollut enemmänkin haasteita lapsen käytöksen kanssa ja todennäköisesti heillä on ajatus miten toivoisivat, että asiassa toimitaan tästä eteenpäin ja mikä toimisi parhaiten.

t. 27

Erikoista, jos ei saada noin pientä kuuntelemaan tai isompiakin. On meillä käynyt lapsilla jos jonkinmoista vierasta, niin hyvä- kuin huonokäytöksistä. Ja ei ole tähän mennessä lapsia ulos tarvinut heittää.

Kengät olisi pitänyt mielestäni käsitellä jo heti, kun tuli ja lompsi ne jalassa sisälle. Eli sanoa vaan, että joko kengät jää eteiseen tai menet sitten ulkoilemaan kenkies kanssa. Ja tuosta "sulla on vauvan lelut", jos ei oma muksu osaa siihen sanoa muuta kuin vollottaa, niin sitten voi vanhempi sanoa vieraalle että passaa mennä kotiin leikkimään niillä omilla leluilla. Kuin myös sitten käydä läpi ja siirtää sieltä lasten huoneesa lelut, joihin ei saa koskea lainkaan. Mitä järkeä on tahtoa kaveri kylään leikkimään sinne lastenhuoneeseen ja sitten kaverin pitäisi muka ymmärtää, että tähän, tuohon ja tuohon eikä muuten tuohonkaan saa koskea...

Kikkelijutut kuuluu poikien maailmaan ja se ei ole mitään ihmeellistä..

[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 12:50"]

Erikoista, jos ei saada noin pientä kuuntelemaan tai isompiakin. On meillä käynyt lapsilla jos jonkinmoista vierasta, niin hyvä- kuin huonokäytöksistä. Ja ei ole tähän mennessä lapsia ulos tarvinut heittää.

Kengät olisi pitänyt mielestäni käsitellä jo heti, kun tuli ja lompsi ne jalassa sisälle. Eli sanoa vaan, että joko kengät jää eteiseen tai menet sitten ulkoilemaan kenkies kanssa. Ja tuosta "sulla on vauvan lelut", jos ei oma muksu osaa siihen sanoa muuta kuin vollottaa, niin sitten voi vanhempi sanoa vieraalle että passaa mennä kotiin leikkimään niillä omilla leluilla. Kuin myös sitten käydä läpi ja siirtää sieltä lasten huoneesa lelut, joihin ei saa koskea lainkaan. Mitä järkeä on tahtoa kaveri kylään leikkimään sinne lastenhuoneeseen ja sitten kaverin pitäisi muka ymmärtää, että tähän, tuohon ja tuohon eikä muuten tuohonkaan saa koskea...

Kikkelijutut kuuluu poikien maailmaan ja se ei ole mitään ihmeellistä..

[/quote]

Varmasti tästä, kuten monesta muustakin samanlaisesta tapauksesta voi nimetä asiat joihin olisi voitu reagoida eri tavalla ja paremmin, saada lapsi kuriin, kasvattaa omaa lastaan jne. Apn tekstistä kuitenkin selvästi nyt paistaa se, että kylässä olleelta lapselta puuttuivat yleiset käytöstavat. Kikkelijutut kuuluvat kyllä joo poikien lapsuuteen, mutta siinä vaiheessa kun 8v lapsi hokee kyrpävittusaatanaa niin en itse kyllä toteaisi ''pojan on vaan poikia'', etenkään jos lapsi muutenkin olisi holtiton.

Ai en huomannut, että oli hokenut tuollaista sanaa. Luin vaan "kikkelijuttuja" ja nämä eivät meillä ainakaan ole mitään kyrvän hokemisia.

Ap mainitsi myös että lapsi muutenkin kiroili paljon, itselleni tämä mielikuva tuli ensin :) Jotkut aikuisetkin saattaa yksinkertaisesti olla liian hyvätapaisia toistamaan toisten törkyjä sanasta sanaan (esim juurikin nämä vittukyrpäjutut on pippelijuttuja ja kiroilua).

Antakaa vielä yksi mahdollisuus

Meille ei ainakaan toiste tarttis tulla, jos käytös on tuollaista. Mutta olen kyllä melko tiukka.

Lapsella nyt voi olla vaikka minkälaisia päiviä.

ET ole tiukkis. Törkeää käytöstä lapselta, ihan,oiken ettette päästä enää teille jos käytös on tuon tasosta.

Olit kyllä!!!!!!! No ketä tää auttaa :((((( Pojan kanssa pitää keskustella. Lapsien kanssa pitää olla kärsivällinen,ajattelee tuota poikakiin..jos sua niin kohdeltais pienena niin saisit trauman. Nyt sinun vuoro pyydä pojalta Anteeksi koska et ollut aikuinen vaan itse käyttäydyit kun pahinkiin kakara!!!!!! Ehkä poika onkiin kiva???? Sun lapsella ei jää kohta ketään kavereita..niin suomalaiset syrjäytyvät ja tekevät itsemurha apua mua hävettä silmät päästäni..ei teille kukaan tuu enää kohta koska kaikki saavat tietää et poikasi äiti on raivotar!!! Kävisit juttelemaan jonkun kanssa ja vaikka säännöllisesti. Ei sellaistaa saa toistua..käy sääliksi eniten sinun poikasi ja sen pikku kaverin.

Ap taas.

Ja tosiaan, (lause loppui kesken tuossa aloituksessa) niin siinä vaiheessa heitin kaverin pihalle kun oma lapseni alkoi itkeä (kaveri rikkoi  ison legotekeleen. Juu, sen saa koottua uudestaan mutta silti). Sen lisäksi tuo kaveri lampsi koko ajan kengät jalassa pitkin kämppää vaikka kävin sanomassa asiasta ainakin kolme kertaa. Lopulta en enää viitsinyt vaan ajattelin että ihan sama, onneksi meillä ei  oltu juuri siivottu. En kait voi väkisinkään niitä ottaa pois jalasta.

Käsittääkseni varsinkin noita kikkelijuttuja tuo kaveri on viljellyt runsaasti aikaisemminkin. Ja muutenkin kirosanoja. Kulkevat oman lapseni kanssa taksimatkat (kouluun ja takaisin) yhdessä ja käytös on kuulemma yhtä "hurmaavaa" myös noiden aikana useimpina päivinä.

Ja juu, oma lapseni on esikoiseni joten nyt jouduin ekaa kertaa tällaisten asioiden eteen. Kait varmaan pitäisi antaa toinen mahdollisuus mutta en kyllä todellakaan haluaisi että kaikki päättyy taas siihen, että minä siivoan koko ison laatikollisen legoja lattialta yrittäen samalla lohduttaa lasta, joka alkoi pitää lelujaan vauvamaisina vain yhden kaverin takia.

En oikein kehtaisi mennä juttelemaan vanhempienkaan kanssa kun kummiskin heillä ollessaan oli mennyt kaikki hyvin.

No en nyt ymmärrä, että vain te vanhemmatko tässä reagoitte. Mites se jo 8-v lapsenne? Kyllä meillä tuossa iässä on jo itsekin osattu valita kavereiksi vain hyvin käyttäytyviä tyyppejä. On niitä rasittavia tapauksia heilläkin koulussa ja samassa pihassa, mutta eivät tosiaankaan sen lähemmin viihdy heidän kanssaan.    

Jaa-a. Mitä kauheaa siinä nyt on jos kaataa legot lattialle? Kyllä kakarat saa ne siitä sitten kerättyäkin, en minä ainakaan mene itse keräämään. Ja kikkelijutut? En nyt oikein käsitä, mutta pikkupojilla nyt yleensä on sellainen alapäähuumori aina parasta, ja yleensä se ikäväkyllä säilyy aikuisenakin. Kiroilu ei ole kivaa, mutta en usko että sinun lapsesi siitä vaurioituu, koulussa varmasti suurin osa puhuu samalla tavalla.

Kengillä kävely sisällä on kyllä moukkamaista, ja kyllä minä olisin siihen puuttunut heti kovalla kädellä ja äänellä. Myöskään sinun lapsesi haukkuminen ei ole sellaista mitä pitäisi sietää, kyllä minä olisin sanonut suorat sanat sille kersalle.

Mulla vaan tuli nyt susta ap, vähän sellainen olo, että kohtelit vähän omaa lastasi nyt vauvamaisesti koko tilanteessa, ja kohtelet varmaan muutenkin, hän taitaa olla vähän vauvamainen kun ei puolustanut itse itseään ja legorakennelmaansa.