On tämä elämä metkaa! Keskenmenosta toipuu ajattelemalla muita projekteja..

Huoh! Siis sain 2 viikkoa sitten tietää, että lähes 12 viikkoinen sikiö onkin ilmeisesti jäänyt kehittymättä.. Tästä tosin on ollut aavistus ja lähes tietoinenkin kun ei oireita ollut..



No torstaina sitten sain vihdoin sinniteltyä itselleni ultra-ajan ja sinne alkuunsahan oli pieni jäänyt.. Lääkkeellisen keskenmenon kanssa asia hoitoon ja la-su yönä tuli pois..



Siinä 2 viikon ajan kun elin vielä pienessä epätietoisuudessa ajattelin, että no sitä ei nyt ollut tarkoitettu meille ja ehkä tämä oli merkki, että pitää keskittyä muihin projekteihin ja hetken tuntuikin ihan hyvältä!

Päätös tehtiin, että ei sitten vielä vähään aikaan vauvaa tuukaan meille, ehkä vuosiin..



Nyt kun aurinko paistaa sitten! hmm.. Ois se vauva sittenkin kiva.... Plääh!! Miten voi ajatukset seilata ristiin rastiin! Parin viikon sisällä maailma ja ajatukset kääntyilee ylösalaisin jne..



Yksi lapsi meillä jo onkin ja kun tämä nyt meni kesken ajattelin, että miksi siihen olin edes lähdössä! Nyt vuorokausi keskenmenon jälkeen ajattelen, että pitäiskö sitä sittenkin..



Tämä nyt tällainen ihmeellinen keväinen ihmismielipohdinta..