Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko täällä muita leskeksi jääneitä? Osaisitteko auttaa?
20.03.2007 |
Itselläni asia on akuutti ja ajankohtainen juuri nyt ja sain tänään paperit miehen työnantajalta ryhmähenkivakuutuksesta ja sen summasta.
Etsin veroviraston sivuilta ja googlesta, mutta en löytänyt vastausta. Miten tätä ryhmähenkivakuutusta verotetaan? Onko sille jokin peruspidätysprosentti vai meneekö se oman henkilökohtaisen%:n mukaan? Lasketaanko vakuutussumma tulona, eli maksanko sitten täydet päivähoitomaksut ja evätäänkö asumistuki? Jos tietäisin miten vakuutusrahaa verotetaan, voisin laskea vaikuttaako tämä vakuutussumma minun käteenjääviin tuloihin millään lailla.
Osaisitteko neuvoa, yksin tuntuu välillä niin raskaalta tämä byrokratiaviidakko, etten meinaa löytää ulos?
Kommentit (5)
Perintö- ja lahjaverolaissa on säädetty henkivakuutuskorvausten vapaaosat perintöverotuksessa. Henkivakuutuskorvauksille on säädetty saajakohtainen 35.000 euron suuruinen verovapaa osa. Jos saatu korvaus on yli 35.000 euroa, vain ylimenevä osa lisätään saajan veronalaiseen perintöosuuteen. Mikäli korvaussuorituksen saaja ei ole perillinen tai ei muutoin saa kuolinpesästä mitään, perintövero määrätään pelkästä vakuutuskorvauksesta.
Vapaaosa koskee vain perintöverotettavia korvauksia. Jos vakuutuskorvaus verotetaan tuloverolain mukaan, sen verotuskäsittely on erilainen.
Saajakohtaisuus merkitsee sitä, että kukin edunsaaja saa saman kuolemantapauksen johdosta maksetuista korvauksista edun osakseen. Jos edunsaajia on esim. kuusi, voi saman kuolemantapauksen johdosta verovapaana maksettavat vakuutuskorvaukset nousta enimmillään 210.000 euroon (6x35.000).
Vakuutuskorvauksen verovapaa osa on myös kuolemantapauskohtainen. Kukin edunsaaja saa edun hyväkseen vain kerran, vaikka vakuutuskorvauksia maksettaisin saman kuolemantapauksen perusteella useamman eri henkivakuutuksen nojalla. Etu lasketaan korvausten saajakohtaisesta yhteismäärästä.
Vapaaosa luetaan jokaisen korvauksensaajan hyväksi siitä riippumatta, tuleeko vakuutuskorvaus hänelle edunsaajamääräyksn nojalla tai niin, että vakuutuskorvaus on maksettu kuolinpesälle ja tulee sieltä perintönä tai testamenttisaantona.
Lesken vapaaosa lasketaan hieman eri tavalla. Korvaussumman suuruudesta riippumatta on leskelle maksettavasta korvauksesta verovapaata puolet ja kuitenkin vähintään 35.000 euroa. Esim. 40.000 euron henkivakuutuskorvauksesta leski saa edunsaajana verovapaasti 35.000 euroa ja maksaa veroa vain 5.000 euron osuudesta. Jos korvaussumma olisi miljoona euroa, on verovapaa osa 500.000 euroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Henkivakuutuskorvaus
Henkivakuutukset voidaan jakaa kuolemanvaravakuutukseen ja säästöhenkivakuutukseen. Henkivakuutukset ovat joko riskivakuutuksia tai riski- ja säästövakuutuksen yhdistelmiä. Riskivakuutuksen perusteella maksetaan kuolemantapauksessa korvausta vakuutetun omaisille tai muulle edunsaajalle (kuolemantapauskorvaus). Säästösumma maksetaan edunsaajalle vakuutussopimuksessa sovittuna ajankohtana. Henkivakuutuksen ja siihen liitetyn säästövakuutuksen vakuutussuoritusta pidetään veronalaisena pääomatulona
Kuolemantapauskorvaus
Vakuutuksen perusteella saatu kuolemantapauskorvaus on vakuutetun lähiomaisille ja kuolinpesälle tuloverotuksessa verovapaa (vrt. kuitenkin perintöverotus). Jos korvauksen saa joku muu, korvaus on kokonaisuudessaan pääomatuloa. Kuolemantapauksen johdosta veronalaisen ansiotulon sijaan saatu kertakorvaus on kuitenkin veronalaista ansiotuloa kaikille edunsaajille. Tällaisena kertasuorituksena voidaan pitää esim. kapitalisoitua perhe-eläkettä.
Säästösumma
Henkivakuutukseen perustuvasta ns. säästösummasta veronalaista pääomatuloa on vain vakuutuksen tuotto, jos vakuutussuoritus maksetaan kertasuorituksena tai useampana eränä kahta vuotta lyhyempänä ajanjaksona vakuutetun saavutettua määräiän. Lisäksi edellytetään, että suoritus tulee vakuutussopimuksen mukaan vakuutuksenottajalle itselleen tämän ollessa vakuutettuna tai vakuutuksenottajan puolisolle, vakuutuksenottajan suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa olevalle perilliselle, ottolapselle, kasvattilapselle tai puolison lapselle. Myös työnantajan työntekijälle ottaman henkivakuutuksen perusteella saadusta vakuutussuorituksesta verotetaan vain tuottoa edellä mainittujen edellytysten täyttyessä.
Jäin siis rutiköyhänä yksinhuoltajana leskeksi. Emme myöskään olleet naimisissa, joskin yhteisiä vuosia oli yli kymmenen.
Meillä ei ollut mitään yhteistä henkivakuutusta vakuutusyhtiöstä, joten tämä rahmikä olisi tuloillaan on siis vain mieheni työnantajan ottaama pakollinen ryhmähenkivakuutus.
Varmaa ainakin on, ette tätä asuntoa pysty omin tuloin pitämään, joten mietin vain miten tuota ko. vakuutusta verotetaan. Helpottaisiko tuo ahdinkoamme siis hetkeksi...
Tai riippuu miehesi iästä. Minun mieheni oli alle 30 vuotta joten summa tuntui silloin suurelta. Veroja siitä tuskin menee. Meillä ei myöskään ollut muita vakuutuksia... Teille tulee siis varmaan lapsen osuus? Jos raha on lapsen, niin kannattaa neuvotella maistraatin kanssa ennenkuin sen käyttää... Ne kun vaatii tilityksiä miten rahoja käytetään.
Tukiasaan en osaa sanoa, mutta eikö niihin tukiin vaikuta kaikki omaisuus mitä on? Joten tämä kannattaa kyllä varmistaa.
Paljon halauksia sinne. Minulla jo kymmenen vuotta tuosta ajasta. Kyllä siinä on kova pähkäileminen asioiden kanssa ja kun ei millään jaksaisi...
Alue: Aihe vapaa
Omat tietoni ovat peräisi vuodelta 2003, mutta silloin ainakaan korvausta ei mielestäni verotettu. Ei vaikuta päivähoitomaksuihin, ja asumistukeen lasketaan tuloksi vain korvaussumasta tuleva korkotulo. Siis jos rahat ovat tilillä jonka korko on x, niin x summa lasketaan asumistukeen tuloksi. Ei siis käytännössä ole kovinkaan suuresta summasta kyse, mitä tuollainen summa korkoa kasvaa. Anteeksi sekava selitys.
Ja osanottoni...