Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi äitini käyttäytyy näin?
13.03.2007 |
Jos esim. sanon, että meillä on niin ahdas tämä asunto, hän sanoo että ei teillä ole siskollasi on (on samankokoiset asunnot, heillä jopa sauna ja omaa pihaakin hiukan, mitä meillä ei ole. heillä on myös 20 vuotta uudempi asunto kuin meillä). Aina puhuu kuinka siskosi pitäsi päästä parempaan asuntoon.
Jo nuorena kotona asuessa muistan, kun minulla oli ensimmäinen paniikkikohtaus (ei onneksi enää) ja kerroin äidille, äiti sanoi ettei sinulla sellaista ole.
Kun värjäsin hiukseni vaaleammiksi, sanoin äitini nähdessäni hiuksistani, että katsoppas hiuksiani. Äiti tokaisee:älä sitä muille toitota.
Miksi minusta tuntuu, että tunteitani ei hyväksytty? Suoritin koulun hyvin arvosanoin, opiskelin yliopistotutkinnon, sairastin syömishäiriön.
voiko syömishäiriö johtua mm. edellä mainituista asioista?
Kommentit (7)
Meillä vähän sama juttu, en ole kyllä kokenut syömishäiriötä tms. Mutta meillä vanhemmat kohtelee täysin eriarvoisesti meitä lapsia, tai lähinnä mua ja siskoani.
Tuntuu tosi väärältä ja raa-asti sanottuna hylkiöltä!
Tsemppiä oikein paljon ap:lle! Nosta leuka pystyyn, sinä olet itsesi herra!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Meillä vähän sama juttu, en ole kyllä kokenut syömishäiriötä tms. Mutta meillä vanhemmat kohtelee täysin eriarvoisesti meitä lapsia, tai lähinnä mua ja siskoani.Tuntuu tosi väärältä ja raa-asti sanottuna hylkiöltä!
Tsemppiä oikein paljon ap:lle! Nosta leuka pystyyn, sinä olet itsesi herra!
Syytää mielellään rahaa minulle, mutta koskaan ei tule käymään. Eikä koskaan ehdota, että toisitte lapsia hoitoon.
Minua ja veljeäni on kohdeltu lapsesta asti eriarvoisesti, myös minun ja veljeni lapsia. Olisi hauska tutustua teihin paremmin ja saada vertaistukea. Olen todella kärsinyt näistä. Muista asioista johtuen kävin muutaman kerran puhumassa ammatti-ihmisen kanssa pari vuotta sitten, kerroin hänelle myös tästä tunteestani äitiäni kohtaan. Mieheni on myös joskus ihmetellyt äitini käytöstä.
Mutta meidän ja veljen lapsia kohtelevat ihan eri tavoin. Veljen mussukka saa tulla yö- ja viikonloppuhoitoon ihan milloin vain. Meidän lasta ei oteta millään.
Minua ja veljeäni on kohdeltu eriarvoisesti lapsesta asti. Nyt myös meidän lapsia. Olisi mukava tutustua paremmin teihin, joilla on samanlaisia kokemuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhempani kieltävät mitään kohtelueroa olevan. Silti lähes kaikki muut sukulaiseniovat sekä mieheni ovat sen huomanneet ja todenneet. Meillä kaikilla kirjoittajilla taitaa olla henkisesti kypsymättömät ja kehittymättömän vanhemmat - jaksamista kaikille teille!
Kannattaa lukea Ben Malisen kirja Häpeän monet kasvot, moni varmaan tunnistaa siitä oman lapsuudenperheensä kasvatuskulttuurin ja saa tukea siitä selviytymiseen.
Alue: Aihe vapaa
Vierailija: