Lue keskustelun säännöt.
Lopettakaa jo pellet mouhkaaminen noista äo-vertailun tuloksista!
13.07.2015 |
Teille nauravat kaikki, jotka ymmärtävät yhtään mitään tilastotieteestä ja yhteiskuntatieteistä.
Mekkaloitte iänkaiken vanhoista Richard Lynnin ja Tatu Vanhasen "tutkimustuloksista", jotka antavat kehitysmaiden - mm. Somalian - asukkaille huomattavan huonot pistetulokset äo-testeistä.
Tosiasiassa Lynn ja Vanhanen tempaisivat ilmasta ison osan noista "tuloksista". Osasta maita ei ole mitään äo-kartoitusta käytössä, joten he keksivät luvut naapurimaiden testeistä. Osasta maita on käytössä taas mitättömän pieniä otantoja jostain tiukasti rajatusta ryhmästä, vaikkapa nyt vangeista tai opiskelijoista (kaksi ääripäätä, joiden kaiketi tiukinkin palstapersu tajuaa antavan inasen erilaisia äo-tuloksia).
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/IQ_and_the_Wealth_of_Nations
"Vanhanen ja Lynn eivät tehneet itse perustutkimusta (ÄO-mittauksia maittain), vaan käyttivät olemassa olevaa aineistoa siten, että puuttuva data korvattiin laskemalla keskiarvoja olemassa olevista tutkimuksista. Eri aineistona käytetyt mittaukset ovat siis hyvin erilaisia ja ne on tehty useiden vuosikymmenien aikana, joten niiden vertailukelpoisuus voidaan kyseenalaistaa. Esimerkiksi Salvadorin tulos 84 saatiin laskemalla keskiarvo sen kahden naapurimaan Guatemala (79) ja Kolumbian (88) tutkimuksista. Kiinan tulosta 109,4, joka oli saatu Shanghaissa tehdystä tutkimuksesta, laskettiin 6 pistettä, koska tutkijat olettivat Kiinan maaseudun tulosten olevan alhaisempia. Ongelmia liittyi myös muihin yksittäisten maiden aineistoihin, jotka oli saatu yleistämällä jostain pientä ryhmästä kauan aikaa sitten tehty otos koko maata nykyään koskevaksi. Esimerkiksi Päiväntasaajan Guinean keskimääräinen ÄO-luku (59) oli estimoitu vammaisten lasten muodostaman ryhmän tulosten perusteella."
TUOLLAISTA PASKAA sitten siteeraatte täällä....
TOiNEN ongelma on, että kyseinen "tutkimus" ei ota lainkaan huomioon ns. Flynnin efektiä. Eli sitä, että äo-tutkimuksiet ovat kulttuuri- ja koulutussidonnaisia. Myös ravitsemus vaikuttaa: paremmalla ravinnolla kasvaa älykkäämpiä lapsia. Esimerkiksi Hollannissa kasvoi äo-testien tulokset kasvoivat 1952-82 20 pisteellä, mitä ei mitenkään voi selittää geneettisellä perimällä. Kun lapsi kasvaa normaalisti ja saa matemaattista opetusta, hän pärjää paremmin loogista ja matemaattista ajattelua vaativissa testeissä.
https://www.kepa.fi/blogi/11433
Kommentit (4)
Ai sä tulit itse tännekin vielä uudelleen meuhkaamaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, miksei joku sitten tee uutta tutkimusta, jossa tutkittaisiin tasapuolisemmin. Kukaan ei uskalla, koska tulokset luultavasti olisivat sellaiset, että kehitysmaiden asukkaat saisivat juurikin huonot pisteet ja sitä ei nykyään kehdata häveliäisyyssyistä kertoa.
.
Minusta tällaiset testit ovat tärkeitä, jotta opittaisiin ymmärtämään, miksi joissain maissa ei saada avunkaan turvin kehitystä aikaiseksi. Voitaisiin alkaa ajatella niin, että jos jossain on äo kovon alhainen, niin millaista apua sinne oikein pitäisi kohdentaa. (Ravitsemuksellista apua esim.)
[quote author="Vierailija" time="13.07.2015 klo 11:58"]
No, miksei joku sitten tee uutta tutkimusta, jossa tutkittaisiin tasapuolisemmin. Kukaan ei uskalla, koska tulokset luultavasti olisivat sellaiset, että kehitysmaiden asukkaat saisivat juurikin huonot pisteet ja sitä ei nykyään kehdata häveliäisyyssyistä kertoa. . Minusta tällaiset testit ovat tärkeitä, jotta opittaisiin ymmärtämään, miksi joissain maissa ei saada avunkaan turvin kehitystä aikaiseksi. Voitaisiin alkaa ajatella niin, että jos jossain on äo kovon alhainen, niin millaista apua sinne oikein pitäisi kohdentaa. (Ravitsemuksellista apua esim.)
[/quote]
Luitko aloitukseni loppuun asti? Ehkä siksi, että tuollaisilla testeillä ei ole mitään virkaa, koska ne mittaavat kehäpäätelmän tavoin asiaa, joka ei ole kuin osin synnynnäinen.
Ei siinä, voisihan tuota tutkiakin, kunhan johtopäätökset olisivat järjellisiä.
ap