Lue keskustelun säännöt.
Mitä mieltä olet elämästäni? :D
13.07.2015 |
Sadepäivän ratoksi kyselen, ei ole tietenkään pakko vastata :)
Eli olen 21 vuotias, menin kuukausi sitten naimisiin miehen kanssa jonka kanssa olemme seurustelleet kolme vuotta.
Mies on minun ensinmäinen seurustelu- ja seksikumppani, kuten myös minä hänen.
Emme harrastaneet seksiä ennen avioliittoa, molemmat olemme sitä mieltä, että seksi ja lasten hankkiminen kuuluu avioliittoon.
Olen uskovainen ja käyn pari kertaa viikossa kirkossa, miehenikin uskoo Jumalaan.
Olemme erittäin onnellisia ja luottavaisia tulevaisuuden suhteen :)
Kommentit (15)
Voin kertoa, että on kaikkea muuta kuin tylsää :)
Ja turhaan olette surullisia puolestani;)
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi minun pitäisi olla jotain mieltä sinun elämästäsi? Mitä oikein haet? Hyväksyntää, paheksuntaa, ihmettelyä...ja miksi? Olet itse elämäntapasi valinnut mutta etkö olekaan varma siitä että se oli hyvä valinta? Kuulostaa erikoisuuden tavoittelulta ja huomion hakemiselta kysellä muiden mielipiteitä omista elämänvalinnoistaan.
Kuulostaa hyvältä :) M29 ja epäilevä tuomas
Heräsi vain ajatus että eletään kahta täysin erilaista elämää. Minäkin olen 21v, juhlin paljon ja minulla on seksisuhteita. Parisuhteita minulla on ollut 2 (n 2 v pitkiä) ja seksielämä alkoi 15 v. Olen ateisti ja super liberaali mitä moraalikysymyksiin tulee. Kiva jos nautit tilanteesta ja kaikkea onnea avioliittoon!:)
Että teillä on teidän tyyli ja minulla minun tyyli ja tyylimme ovat erilaiset. Kaikkea hyvää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että ensinmäinen on kamala kirjoitusasu. Se pisti tuolta silmään, muu ajatus sitten katosikin. Hymiöistä tuli ylimakea olo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jee, jokainen omalla tyylillään.
Ihmettelen kyllä, miksi tuota täällä kyselet...
Kuulostaa ihan hyvältä elämältä. Kyllä tuo epävarmuuskin vielä iän myötä helpottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma versioni tuli mieleen
Eli olin 20-vuotias, kun sain esikoiseni. Seksiä olin harrastanut ensimmäisen kerran jo 16-vuotiaana ja todellakin omasta toiveestani. En ollut avio- enkä avoliitossa, vaan halusin ja pidin harkitusti lapsen yksin. Noihin aikoihin en kokenut minkäänlaista uskonnollista aatetta, olin päinvastoin juuri päässyt eroon ahdistavasta lahkosta. Olin lapseni kanssa erittäin onnellinen ja luottavainen tulevaisuuden suhteen. Opiskelut häämöttivät edessä, sain paikan kirkkaasti, olin parhaimpien joukossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin ahdistunut tuon kaltaisessa elämässä.
Itse olen 24-vuotias helsinkiläinen ateisti, seksielämän aloitin 15-vuotiaana. Irtosuhteita sekä lyhyempiä säätöjä on jonkin verran ja nykyinen avomieheni on kolmas vakavampi suhteeni. Lapsia sekä naimisiin haluaisin vasta kolmenkympin jälkeen, sitä ennen otan rennosti.
Sinä elät kuten haluat. Itse en vain voi tajuta tätä ettei saa harrastaa seksiä ja hankkia lapsia ennen kun menee naimisiin, mun mielestä se on niiiiiiiin vanhanaikaista. Mä missään nimessä mene koskaan naimisiin, se on mielestäni turhaa, ja vaikeampaa erota jos haluaa. Tota kirkkoilua mä en myöskään tajua, voi lapsiraukat jotka on aivopesty niillä tarinoilla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidän sinua tyhmänä, kun uskot johonkin satuolentoon ja elät elämäsi ihmisten kirjoittaman kirjan mukaan. Niin ja pidän myös miestäsi samasta syystä tyhmänä. Olen pahoillani, mutta näin ajattelin heti.
Kuulostaa melkoisen tylsältä.