Saako niitä lapsia nyt komentaa vai ei?!

Itse olen tehnyt lapsilleni selväksi, että kaupassa käyttäydytään asiaan kuuluvalla tavalla. Vauvoja kun olivat ja jos sen harvan kerran alkoivat itkemään, niin sillehän ei mahda mitään. Mutta isompien kanssa olen toiminut seuraavasti: jos ei sana tehoa, olen raahannut heidät ulos kaupasta vaikka kainalossa jos ei muuten. Mennyt autoon ja ajanut kotiin, ja mennyt kauppaan yksin kun mies kotona.
Tänään 8-vuotias lapseni käyttäytyi kaupassa kuin joku pari kolme vuotias. Aloitti juonittelun kun en ostanut hänelle jotain karkkipussia. Heilutti laukkuaan niin että meinasi osua hyllyihin (jolloin tavarat olisi pudonneet alas), ja meinasi osua jotakuta päähän sillä. Pyysin tältä henkilöltä anteeksi, sanoin 12-vuotiaalle että odottaa 4-vuotiaan kanssa tässä, tarrasin 8-vuotiasta kädestä ja talutin autoon. Matkalla yritti vielä anella, että saisi jäädä, mutta koska en salli moista käytöstä kaupassa, ja ensimmäinen varoitus ei tehonnut, en anna periksi. Laitoin hänet autoon, avasin ikkunat ja palasin takaisin kauppaan maksamaan ostokset.
Joku oli seurannut tilannetta ja sanoi minulle, että olin kohtuuton. Vai niin. Jos olisin antanut asian olla, olisi juonittelu jatkunut ja jollakin olisi asiaan ollut kohta sanomista. Ainakin olisi katsottu, että siinä taas yksi perhe jossa ei kasvateta lapsia.

Mitäs mieltä av väki on? Vai osaatteko tekään päättää, onko parempi antaa lapsen käyttäytyä huonosti vaiko oikeasti komentaa/pitää kuria :D