Lue keskustelun säännöt.
Hirveä ahdistus
10.08.2015 |
Elämässä on monia jännittäviä muutoksia meneillään, johon liittyy paljon positiivisia kuin myös negatiivisia asioita. Mulla on hirveä ahdistus päällä näistä asioista. En tiedä miksi, mutta mulla on niin selittämättömän kova ahdistus että mä tunnen sen fyysisesti. Mahaa pusertaa, reidet tuntuu löllöiltä mutta hirveän jännittyneiltä, itkettää mutta ei tule itkua. Olen lamaantunut. Auttakaa mitä mun pitäisi tehdä.
Kommentit (16)
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 10:55"]Lähdet lenkille.
[/quote]
Niin varmaan pitäisi. Lähinnä ihmettelen onko tämä ihan normaalia, vai onko mulla joku ahdistuneisuushäiriö. Tämä on nyt viikon kestänyt niin että joka päivä tiettyyn aikaan tämä iskee. Käsittämätön olo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on vähän samaa. Mua ahdistaa se, kun pitäisi etsiä töitä, mutta olo on sellainen, etten kykene irtaantumaan kotoa. Iltaisin kun menen nukkumaan, niin päässä pyörii vain, että mitä mä alan tekemään, mihin mä menen, mitä mä haluan jne. jne. Uni ei tule ja kun tulee, niin heräilen yöllä monta kertaa. Jatkuvasti särkee päätä ja niskat on jumissa ja vatsa sekaisin. Ihan hirveä tilanne, kun pakko olisi johonkin töihin mennä, mutta olen ollut 15v kotona, tuntuu hirveän vaikealta mennä mihinkään. Olen varmaan jo ihan syrjääntynyt...
Siis mua oikeesti puristaa palleasta ja oksettaa kun ahdistaa niin paljon. Milloin pitää mennä johonkin päivystykseen. -ap
Minkälaisia muutoksia? Itsellä kanssa vähän sama olo. Tosin mulla se liittyy tällä hetkellä parisuhteeseen kun en tiedä mitä pitäisi tehdä sen kanssa, epävarmuus on riipivää. En osaa oikeen neuvoa paitsi että älä juokse tunnetta pakoon vaan ota se vastaan ja mieti mistä kaikesta ahdistuksesi johtuu ja että mikään tunne ei tapa.
Hengittele paperipussiin? Tietska kiinni ja soita päivystykseen jos tosi kamala olo, selität tilanteesi, eiköhän sieltä saa neuvoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja niin, jos olo käy oikeasti sietämättöksi niin päivystyksestä saa hätätilanteessa rauhottavia! t. 6
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 11:16"]Minkälaisia muutoksia? Itsellä kanssa vähän sama olo. Tosin mulla se liittyy tällä hetkellä parisuhteeseen kun en tiedä mitä pitäisi tehdä sen kanssa, epävarmuus on riipivää. En osaa oikeen neuvoa paitsi että älä juokse tunnetta pakoon vaan ota se vastaan ja mieti mistä kaikesta ahdistuksesi johtuu ja että mikään tunne ei tapa.
[/quote]
Oma työ alkaa ja kehityshäiriöinen lapsi päivähoitoon normaaliin ryhmään kun ei ole riittävästi oireita että saataisiin mitään diagnoosia, mun mielestä oirehdinta sen tyyppistä että ei kuulu normaaliin ryhmään. En kestä tätä kun niin monta asiaa mihin en voi vaikuttaa, toisaalta töihin paluu todella hyvä asia minulle mutta lapseni huolettaa niin että oksennan ihan näillä näppäimillä. Harkitsen juuri että menisin anelemaan rauhoittavia lääkäriin, tämä olo on niin käsittämätön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla ihan sama. Kivoja juttuja mutta silti ahdistaa. Ja oon kans nyt ruennu miettii et onko tää mun "unelma ala" oikeasti sittenkään se mitä mä haluan. Ja jos ei nii mitä hittoo mä haluan elmälläni tehdä. :D argh kauheen vaikeeta
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 11:02"]
Mulla on vähän samaa. Mua ahdistaa se, kun pitäisi etsiä töitä, mutta olo on sellainen, etten kykene irtaantumaan kotoa. Iltaisin kun menen nukkumaan, niin päässä pyörii vain, että mitä mä alan tekemään, mihin mä menen, mitä mä haluan jne. jne. Uni ei tule ja kun tulee, niin heräilen yöllä monta kertaa. Jatkuvasti särkee päätä ja niskat on jumissa ja vatsa sekaisin. Ihan hirveä tilanne, kun pakko olisi johonkin töihin mennä, mutta olen ollut 15v kotona, tuntuu hirveän vaikealta mennä mihinkään. Olen varmaan jo ihan syrjääntynyt...
[/quote]
En ole ap, mutta: Täällä sama tilanne, paitsi 5 vuotta vähemmän kotona oloa. Tuntuu että kaikilla muilla on töitä ja muutakin elämää kuin koti. Haluan töihin ihan hirveästi, mutta pelottaa kaikki se vastuu ym. Tänään päätin että laitan joka viikko ainakin viisi työhakemusta ja alan taas kuntoilla enemmän, helpotti jo päätös siitä että yritän edes jotain. Tsemppiä sinullekin. Jos haluat kirjoitella enempi laita himatuikku3@gmail.com postia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tässä viikossa laihtunut 4kg, kun on ruokahalu hävinnyt ahdistuksen myötä. -ap
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 11:42"]
Olen tässä viikossa laihtunut 4kg, kun on ruokahalu hävinnyt ahdistuksen myötä. -ap
[/quote]
Ei tuo ahdistus varmaan täällä AVlla ohi mene. Uskon että sun lapsi pärjää päivähoidossa ja jos ei pärjää kyllä sieltä aika äkkiä tulee palautetta. Töihin vaan ja luota päivähoitoon ja lapseesi. Useimpia jännittää muutokset ja se vaan on kestettävä. Itse olen ollut hermoromahduksen partaalla kerran jos toisenkin. Näin jälkikäteen ajatellen ihan turhaan. Ei sitä vaan silloin niin ajattele.
Mutta tosiaan jos kerran olo kestämätön, niin soita päivystykseen. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 11:49"][quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 11:42"]
Olen tässä viikossa laihtunut 4kg, kun on ruokahalu hävinnyt ahdistuksen myötä. -ap
[/quote]
Ei tuo ahdistus varmaan täällä AVlla ohi mene. Uskon että sun lapsi pärjää päivähoidossa ja jos ei pärjää kyllä sieltä aika äkkiä tulee palautetta. Töihin vaan ja luota päivähoitoon ja lapseesi. Useimpia jännittää muutokset ja se vaan on kestettävä. Itse olen ollut hermoromahduksen partaalla kerran jos toisenkin. Näin jälkikäteen ajatellen ihan turhaan. Ei sitä vaan silloin niin ajattele.
Mutta tosiaan jos kerran olo kestämätön, niin soita päivystykseen. Tsemppiä!
[/quote]
Kiitos. Tosiaan, hermoromahdus kuvaa tilannettani hyvin. Kiitos sinulle. Ehkä tämä tästä.
Mulla aina välillä ollu samaa, kannattaa kuitenki yrittää syödä, ku muuten tulee paha kierre ja syöminenkin rupee ahdistaa. Ja turha ottaa mitää ylimääräistä stressiä siitä olosta, ajattele vaan, että joskus tuntuu tältä ja jossain vaiheessa se menee ohi. Tiedän itse, että siinä epätoivon tilassa, tuntuu, ettei elämä ehkä enää koskaa parane, mutta kyllä se siitä. Tsemppiä sulle! Syö, juo ja istu vaikka ulkona ni kyllä olo kohenee pikkuhiljaa. :-) Toivottavasti menee ohi pian! <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyi että mä vihaan kans ahdistusta. Just eilen mietin itekin päivystykseen menoa. Hyperventiloin ja itkin, oksetti muttei pystynyt liikkua ja tuntui et tukehdun.
Lähdet lenkille.