Mihin pitkä ystävyytesi katkesi ja kumman "aloitteesta"?

Niin, kertokaahan tarinanne.

Mulla on ystävä 20 vuoden takaa. Ollaan aina oltu tosi erilaisia mutta silti jotenkin ymmärretty toisiamme ja meidän ystävyydelle on ollut ominaista tuntikausien syvälliset keskustelut. Ei olla niin paljon biletetty tms yhdessä. Tultiin samaan aikaan äideiksi niin se sitten taas yhdisti meitä lisää toisella tapaa ja alettiin tehdä yhdessä kaikenlaista lasten kera.

Jokin aika sitten ystäväni otti eron miehestään ja lastensa isästä ja vaihtoi lennosta paljon nuorempaan lapsettomaan mieheen. Mun mielestä teki ikävästi exäänsä kohtaan, mm. pimitti sen, että uusi mies asui tosi pian ystävän ja heidän yhteisten lastensa kanssa. Etenivät tosi nopeasti, muuttivat toiselle paikkakunnalle, uusi mies muutti melkein heti huusholliin ja lapsikin sai alkunsa reilun puolen vuoden tuntemisen jälkeen. Koitin alusta asti puhua varovasti ystävälle "järkeä" että antaisi lapsille toipumisaikaa ja katselisi rauhassa uuden suhteen kanssa, mutta hän ei halunnut kuunnella minua vaan sanoi suoraan, ettei halua mitään "arvosteluja" tekemisistään. Mielestäni sanoin mahdollisimman ystävällisesti ja varovasti. Mun näkökulmasta ystävä on niin rakkauden huumassa ettei nyt toimi järkevästi. Hänen juttunsakin ovat nykyään aivan eri maailmasta, miettii miehen ihania lihaksia jne. Ei mulla ole siihen mitään sanottavaa.

Ymmärrän kyllä ettei ystävän valinnat minulle periaatteessa kuulu, mutta on ollut niin vaikea katsoa vierestä sitä menoa. Tuntuu että ystävä on muuttunut kokonaan eri ihmiseksi. Meidän välit on viilentynyt tosi paljon, nyt ei olla juuri oltu tekemisissä viimeiseen puoleen vuoteen. Olen kahean surullinen asiasta, mutta tuntuu ettei ystävyydelle taida olla enää edellytyksiä. Joudun olemaan todella varovainen mitä sanon, eikä ystäväkään varmaan koe että voi enää avautua mulle asioistaan, kun tietää että olen eri linjoilla.

Tää tais olla tässä sitten, 20 vuotta. :( Karkeasti sanottuna meidät siis ajoi erilleen erilaiset elämänarvot. En voi tukea häntä ja hehkuttaa hänen uutta elämäänsä täydestä sydämestä, koska mielestäni hän toimi/toimii todella väärin lapsiaan ja lastensa isää kohtaan. Näin tässä kirjoitettuna kuulostaa ihan hullulta syyltä! Mutta näillä nyt mennään.

Millaisia tarinoita teillä muilla? Jos välit menivät poikki, oliko se siinä vai palautuivatko myöhemmin?