Lue keskustelun säännöt.
Jos en itse pidä itsestäni, miten kukaan muukaan voisi pitää?
04.07.2015 |
Ehkä maailman vituttavin fraasi XD öö. Kyllähän minä voin vaikka pitää jonkun kiharista hiuksista, vaikka hän itse vihaisi niitä. tai voin ihailla jonkun luonteenpiirrettä, jota hän itse inhoaa. LOL!
Kommentit (11)
Tällä sanonnalla tarkoitetaankin vähän syvällisempää näkemystä ihmisestä kuin se onko kiharat hiukset tai nenä vinossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otsikko on totta. Henkilö, joka ei pidä itsestään on vaarassa kokonaan olla menemättä parisuhteisiin tai hankkimatta ystäviä, tai sitten valitsee systemaattisesti ympärilleen ihmisiä, jotka eivät tosiasiassa välitä. Jos ei pidä itsestään ei todellisuudessa osaa ottaa vastaan oikealla tavalla välittämistä.
[quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 20:14"]Tällä sanonnalla tarkoitetaankin vähän syvällisempää näkemystä ihmisestä kuin se onko kiharat hiukset tai nenä vinossa.
[/quote]
Lue ihmeessä aloitus.
[quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 20:17"]
Otsikko on totta. Henkilö, joka ei pidä itsestään on vaarassa kokonaan olla menemättä parisuhteisiin tai hankkimatta ystäviä, tai sitten valitsee systemaattisesti ympärilleen ihmisiä, jotka eivät tosiasiassa välitä. Jos ei pidä itsestään ei todellisuudessa osaa ottaa vastaan oikealla tavalla välittämistä.
[/quote]
Olen eri mieltä. Lapsuusperheen malli ihmissuhteista merkkaa paljon. Jos on kasvanut rakastavassa ympäristössä terveissä ihmissuhteissa, hakeutuu sellaisiin vaikka ei pitäisikään itsestään. Itsetuhoisuus, huono itsetunto ja itseluottamus, masennus ja muut psyykkiset ongelmat on kuitenkin vähän eri asia kuin se, että on tyytymätön itseensä ja haluaisi olla toisenlainen.
Suuri osa ihmisistä kokee hetkittäin ettei pidä itsestään. Silti heillä on asiat ihan hyvin. Minullakin on hetkiä, etten pidä itsestäni, eivätkä ystävät ja puoliso ja perhe ole siitä mihinkään karanneet. Eiväthän he edes tiedä milloin tunnen niin, koska en hauku itseäni tms. Olen aivan varma että jokaisella jonka tunnen, on joskus ollut suurta tyytymättömyyttä itseensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en pidä itsestäni ja se on äitini syytä. Nautin myös ajatuksesta, että tuotan äidilleni tuskaa, kun en pidä iysestäni, hänhän niin on halunnut, nyt saa sitä, mitä tilaa!
Mutta en jaksa ehkä kauaa enää elää, elämänilo ja -halu ovat kokonaan kadonneet sen myötä, etten rakasta itseäni. En jaksa olla mukava muille, koska en koskaan saa siitä kuitenkaan hyvää oloa johtuen äidistäni, jonka ansiosta mulla on siihen liian huono itsetunto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 20:27"]
Mä en pidä itsestäni ja se on äitini syytä. Nautin myös ajatuksesta, että tuotan äidilleni tuskaa, kun en pidä iysestäni, hänhän niin on halunnut, nyt saa sitä, mitä tilaa!
Mutta en jaksa ehkä kauaa enää elää, elämänilo ja -halu ovat kokonaan kadonneet sen myötä, etten rakasta itseäni. En jaksa olla mukava muille, koska en koskaan saa siitä kuitenkaan hyvää oloa johtuen äidistäni, jonka ansiosta mulla on siihen liian huono itsetunto.
[/quote]
Montako vuotta äitisi kohteli sinua huonosti? Montako vuotta olet itse kohdellut itseäsi huonosti? Montako vuotta aiot syyttää äitiäsi teoista, jotka sinä itse itsellesi teet? Ihan vaan mielenkiinnosta kyselen.
[quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 20:25"]
[quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 20:17"]
Otsikko on totta. Henkilö, joka ei pidä itsestään on vaarassa kokonaan olla menemättä parisuhteisiin tai hankkimatta ystäviä, tai sitten valitsee systemaattisesti ympärilleen ihmisiä, jotka eivät tosiasiassa välitä. Jos ei pidä itsestään ei todellisuudessa osaa ottaa vastaan oikealla tavalla välittämistä.
[/quote]
Olen eri mieltä. Lapsuusperheen malli ihmissuhteista merkkaa paljon. Jos on kasvanut rakastavassa ympäristössä terveissä ihmissuhteissa, hakeutuu sellaisiin vaikka ei pitäisikään itsestään. Itsetuhoisuus, huono itsetunto ja itseluottamus, masennus ja muut psyykkiset ongelmat on kuitenkin vähän eri asia kuin se, että on tyytymätön itseensä ja haluaisi olla toisenlainen.
Suuri osa ihmisistä kokee hetkittäin ettei pidä itsestään. Silti heillä on asiat ihan hyvin. Minullakin on hetkiä, etten pidä itsestäni, eivätkä ystävät ja puoliso ja perhe ole siitä mihinkään karanneet. Eiväthän he edes tiedä milloin tunnen niin, koska en hauku itseäni tms. Olen aivan varma että jokaisella jonka tunnen, on joskus ollut suurta tyytymättömyyttä itseensä.
[/quote]
Siis mulla nyt tosiaan oli oletuksena se perustavanlaatuinen tunne ettei pidä itsestään, ei mikään yksittäinen heikko hetki, joita on KAIKILLA aina joskus :)
Ja tähän perustavanlaatuiseen tunteeseen liittyy auttamattomasti aina se, että lapsuuden kokemukset eivät ole antaneet tunnetta ehdottomasta rakkaudesta (ja kiintymyssuhde se turvallinen). Jos ei lapsuudessa ole saanut välineitä siihen miten osataan rakastaa itseään tulee olla vaikea rakastaa edes muita. Korkeintaan hyvä parisuhde tai terapia voivat sen tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 20:30"]
[quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 20:27"]
Mä en pidä itsestäni ja se on äitini syytä. Nautin myös ajatuksesta, että tuotan äidilleni tuskaa, kun en pidä iysestäni, hänhän niin on halunnut, nyt saa sitä, mitä tilaa!
Mutta en jaksa ehkä kauaa enää elää, elämänilo ja -halu ovat kokonaan kadonneet sen myötä, etten rakasta itseäni. En jaksa olla mukava muille, koska en koskaan saa siitä kuitenkaan hyvää oloa johtuen äidistäni, jonka ansiosta mulla on siihen liian huono itsetunto.
[/quote]
Montako vuotta äitisi kohteli sinua huonosti? Montako vuotta olet itse kohdellut itseäsi huonosti? Montako vuotta aiot syyttää äitiäsi teoista, jotka sinä itse itsellesi teet? Ihan vaan mielenkiinnosta kyselen.
[/quote]
Ajat menee noin suunnilleen 20 ja 20 vuotta.
Ihmisen hyvinvoinnille on tärkeää, että hän itse pitää itsestään, koska silloin kohtelee itseään hyvin. Mutta se ei ole tosiaan mikään ehto sille, että saa tässä elämässä rakkautta ja ystävyyttä ja on pidetty. Minä tiedän paljon ihmisiä, jotka ovat tyytymättömiä itseensä. Silti he ovat rakastettuja ja heillä on ystäviä. Eivät muut näe heitä niiden epäkohtien ja virheiden kautta vaan vahvuuksien ja myönteisten puolien kautta.
Mulle on esimerkiksi ihan yksi ja sama miltä joku näyttää tai painaa tai paljonko tienaa tai mikä on yhteiskunnallinen status. Jos seurassa on rento ja hauska olla, niin kyllä mä hänestä tykkään. Ei mun ystävyys ainakaan ole mikään palkinto joka pitää lunastaa olemalla tietynlainen, vaan siinä eletään yhdessä tätä elämää ja jaetaan ilot ja surut.