Lue keskustelun säännöt.
Noloja ja hauskoja vääriä luuloja, joita sinulla on ollut aikuisuuteen asti
Vastineena tuolle "Lapsena luulin..."-ketjulle! :) Kertokaa hauskoja ja noloja juttuja, joita olette luulleet todeksi/ymmärtäneet väärin aikuiseksi asti!
Itse tosiaan luulin, että miehillä on kaksi kivespussia. Asian oikea laita selvisi vasta 18-vuotiaana, kun aloin seurustelemaan.
Luulin myös, että lorvikatarri on oikeasti jokin vakava sairaus. Tajusin vasta kuukausi sitten, että eipä olekaan... Hehheh, onneksi tämä ei tullut kenellekään muulle ilmi paitsi nyt teille. :D
Kertokaapa!
Kommentit (1667)
Vierailija kirjoitti:
up
Mikä helvetti sua vaivaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pihlajanmarjat ovat myrkyllisiä. Äiti peloitteli myös mustalaisilla, tulevat ja vievät! Nyt peiton alle piiloon!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opin lukiossa että se on jenkkakahvat, ei menkkakahvat. Kaveri nauroi.
Opin netistä sen ettei miehen ja naisen peräaukot ole samassa kohtaa vaan miehellä alempana.
Epäilen. Kyllä vauvareikä osansa vaatii eli naisten peparireikä on oltava alempana. Eihän ne muuten sinne sopisi!
Sulla ei taida olla hahmotuskyky kovin hyvä
Vierailija kirjoitti:
Olen 28 v nainen enkä vieläkään tiedä mistä pissani tulee. Siis missä se pissareikä on? Pitäisikö sen näkyä?
Kato peilillä. Paikka ei ole kaikilla vältämättä sama.
T. Useamman naisen katetroinut.
Että täällä V palstalla olisi fiksuja aloituksia. Ikääntyneen kuvitelma. Haha hah
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luulin lapsuudessa (ja paljon sen jälkeenkin), ettei minulla ole mitään arvoa. Että minua voi kohdella oikeastaan miten vaan, voi lyödä tai kohdella henkisesti väkivaltaisesti. Mutta ehkä kipeimpänä väärinkäsityksenä koen sen, etten ajatellut että minua tulee kohdella kunnioittavasti, arvostavasti ja hyvin. Olin pieni, pellavapäinen ja resuinen, en omistanut mitään eikä kukaan halunnut minua. Olin joka paikan ei-toivottu. Isäni totaalihylkäsi minut jo vauvana, äiti ja äidin uusi mies sukuineen sieti juuri ja juuri. Olin vähällä joutua lastenkotiin ja ajattelin, että niin sen kuuluukin mennä, koska olen niin arvoton. Isäpuoli sanoi usein, että olen "hullu" tai "sekasikiö" ja näin ajattelin itse itsestäni koko lapsuuteni. Listasin illalla mielessä solvauksia ja mietin, että miten kukaan voi ylipäätään sietää minua. Peilistä näin ruman ja vastenmielisen, kömpelön ja suttuisen tytön. Olin epävarma ja käytökseni yhtä anteeksipyytämistä ja haparointia.
Harmi, että aika myöhään havahduin ymmärtämään, ettei minussa ollut mitään vikaa. Vaan olin aivan tavallinen pieni tyttö, jota oli kohdeltu huonosti koko ikänsä. 25-vuotiaana pääsin lopulta terapiaan, jossa väärinkäsityksiä ruvettiin oikomaan. Vanhoissa kuvissa katsoo pelokas ja hauras tyttö, suurilla sinisillä silmillään. Kunpa voisin mennä hänen luokseen, ottaa syliin ja sanoa, että sinä olet hyvä ja arvokas, ihan yhtä tärkeä kuin kaikki muutkin lapset.
Voi sinua 😭
Minäkin haluaisin halata sitä pientä tyttöä ja laittaa sen elämässä asiat kohdilleen.
Ruotsiksi Anjofisk