Että mä olen kurkkua myöten täynnä maalla asumista!

tykkään kovasti. Meihellä toki jotain ulkohommia mutta sehän on kiva että on jotain puuhaa. MUtta ei kai sitä rasitteeksi asti ole, suurin osa ajasta kyllä vietetään yhdessä perheenä. Ja täällä voi rauhassa oleilla perheenä, ei ole mitään kaupungin houkutuksia lapsillakaan!

Aina kova kiire takaisin kotiin maalle ja päädyinkin palaamaan vanhaan duuniin, pois stressaavasta ja pinnallisesta kaupunkielämästä.

kun katson lapsiani, jotka aivan onnessaan juoksevat pitkin pihaa, tulen toisiin aatoksiin.

ne pikku projektit ovat sitä normaalia perhe-elämää. Minulla ainakin on todella kotoisa ja onnellinen olo kun ollaan koko perhe pihalla, mies häärää jotain, minä puutarhahommia ja lapset leikkii siinä seassa. Tai sitten yhdessä tehdään niitä projekteja.



Minua ei täältä pois saisi. Voin aivan vapaasti painella ilkosillaan saunasta uima-altaaseen eikä kukaan näe! :)

Ihan kurkkua myöten täynnä tätä maalaiseloa ja vaikka ei edes missään ihan landella asutakaan, niin silti!

Etenkin kesäisin iskee ihan kammottava halu kaupunkiin, mutta kuten tuossa ylempänä joku kirjoitti lasten onnesta täällä maalla, niin voin täysin yhtyä siihen, ja haaveeksi jää kaupunki.

haluaa pois maalta, kesällä minua ahdistaa kaupunki ja on ihanaa kun ei sielä tarvitse kuin käydä.



Mitähän olisi se pieni muotoinen perhe-elämä, sohvalla löhöävän miehenkö ap haluaa??

haluaa pois maalta, kesällä minua ahdistaa kaupunki ja on ihanaa kun ei sielä tarvitse kuin käydä.

ja elämää. Kesäisin on kiva käveleskellä kaupungilla.

ne pikku projektit ovat sitä normaalia perhe-elämää. Minulla ainakin on todella kotoisa ja onnellinen olo kun ollaan koko perhe pihalla, mies häärää jotain, minä puutarhahommia ja lapset leikkii siinä seassa. Tai sitten yhdessä tehdään niitä projekteja.

Minua ei täältä pois saisi. Voin aivan vapaasti painella ilkosillaan saunasta uima-altaaseen eikä kukaan näe! :)

Mun mies ei tyydy värkkäilemään jotain lintulautoja tai kukkakeppejä. Viimeksi se rakensi 300-neliöisen hallin rakkaille traktoreilleen ja työkaluilleen. Ja huom. me ei olla edes maajusseja, vähän perunaa, sipulia, hernettä ja mansikkaa on omiksi tarpeiksi.

T. Ap

ne pikku projektit ovat sitä normaalia perhe-elämää. Minulla ainakin on todella kotoisa ja onnellinen olo kun ollaan koko perhe pihalla, mies häärää jotain, minä puutarhahommia ja lapset leikkii siinä seassa. Tai sitten yhdessä tehdään niitä projekteja.

Minua ei täältä pois saisi. Voin aivan vapaasti painella ilkosillaan saunasta uima-altaaseen eikä kukaan näe! :)

Mun mies ei tyydy värkkäilemään jotain lintulautoja tai kukkakeppejä. Viimeksi se rakensi 300-neliöisen hallin rakkaille traktoreilleen ja työkaluilleen. Ja huom. me ei olla edes maajusseja, vähän perunaa, sipulia, hernettä ja mansikkaa on omiksi tarpeiksi.

T. Ap

Me muutimme kaupungin laidalta ihan maalle ja minusta on ihanaa että miehellä on jotain tekemistä. Hän osti vanhan impalan, jota kunnostaa nyt, hän rakensi ison leikkimökin lapsille sekä hienon kesäkeittiön. Hän rakensi myös sellaisen samantyylisen kasvihuone-vaja yhdistelmän kuin kekkilä myy, mutta halvemmalla ja kauniimman. =)

Kun asuimme kaupungin lähellä, eikä meillä ollut hyvän kokoista tonttia jolla puuhata, istui mies vain tietokoneella. Samoin minä. Nyt on tilaa touhuta ja lapsetkin saivat tilaa touhuta ja temmeltää.

Itse rakastan tätä elämää. Kukana ei ihmettele jos ei juosta kaikenmaailman lapsmessuilla ja mammakerhoissa, vaan keskitymme vaikkapa eläinten ja kasvimaan hoitoon.

Ikinä ei voitu mennä mihinkään kun oli kaikki projektit kesken, siihen yhdistyi vielä se, että naapurissa ei ollu leikkikavereita.