Miksi minua ahdistaa aina hirveästi aamulla? Puolen päivän aikaan helpottaa.

ahdistavia unia?

Minulla oli joskus sellainen vaihe, että varsinkin talvella pimeimpään aikaan olin todella ahdistunut aamuyön ja aamun tunteina, ajattelin paljon kuolemaa ym. Varsinkin yksin hereillä ollessa asioita jää helposti murehtimaan. Mutta sitten kun päivä valkeni, mies ja lapset hereillä, ei maailma tuntunutkaan enää niin julmalta ja vaaralliselta paikalta.

Kannattaa jutella jonkun kanssa tuosta, itse saatoin keskellä yötä herättää mieheni itkien, mutta olo parani heti kun mies kaappasi kainaloon ja sanoi muutaman järkevän sanan :)

ahdistavia unia?

Minulla oli joskus sellainen vaihe, että varsinkin talvella pimeimpään aikaan olin todella ahdistunut aamuyön ja aamun tunteina, ajattelin paljon kuolemaa ym. Varsinkin yksin hereillä ollessa asioita jää helposti murehtimaan. Mutta sitten kun päivä valkeni, mies ja lapset hereillä, ei maailma tuntunutkaan enää niin julmalta ja vaaralliselta paikalta.

Kannattaa jutella jonkun kanssa tuosta, itse saatoin keskellä yötä herättää mieheni itkien, mutta olo parani heti kun mies kaappasi kainaloon ja sanoi muutaman järkevän sanan :)

vaikeutta hengittää aamulla? sopis astmaan.

myös esim. kortisolin kanssa ongelmia tai jonkun muun hormonin tai vaikka mitä oikeasataan..

minulla oli. äläkä usko jos sanovat että juu rajoissa on, jos huomaat että muutkin oireet täsmää...

taisin ymmärtää tuon "ahdistuksen" väärin :)

T. 1 ja 2 :D

en tiiä mutta mulla ainakin se vaikuttaa että olen työtön/osa-aikatyöläinen, jolloin en koskaan tiedä tuleeko päivälle sijaisuus heti aamulla vai ei.



Kun aika menee ohi johon mennessä olisi soitettu keikalle, alkaa hetken ahdistaa että tänäänkään ei tullut mitään töitä ja ajattelen miten muut ovat jossain hyödyllisessä hommassa ja minua ai tarvita, mutta sitten suuntaan muuhun ja iltapäivällä ajattelen, että nyt olisin jo päässyt kotiin ja takaisin "tyhjän päälle". Ajattelen, ettei muutkaan enää tee mitään hyödyllistä.

en tiiä mutta mulla ainakin se vaikuttaa että olen työtön/osa-aikatyöläinen, jolloin en koskaan tiedä tuleeko päivälle sijaisuus heti aamulla vai ei.

Kun aika menee ohi johon mennessä olisi soitettu keikalle, alkaa hetken ahdistaa että tänäänkään ei tullut mitään töitä ja ajattelen miten muut ovat jossain hyödyllisessä hommassa ja minua ai tarvita, mutta sitten suuntaan muuhun ja iltapäivällä ajattelen, että nyt olisin jo päässyt kotiin ja takaisin "tyhjän päälle". Ajattelen, ettei muutkaan enää tee mitään hyödyllistä.

Ihanaa että sinulla helpottaa jossain vaiheessa päivää eikä olo ole kokopäiväistä. Kun minua ahdistaa, ajattelen aina, että tämäkin menee taas jossain vaiheessa ohi. Mutta mua ahdistaa yleensä koko päivän ja montakin päivää putkeen. Se on kamalaa.