Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Meille taitaa tulla ero.

Vierailija
03.05.2012 |

Mies priorisoi omat menonsa, harrastuksensa, kaverinsa, halunsa ja työnsä 90% perheen ja mun edelle. Olo on sietämätön. En kestä enää pettymyksiä, kynnysmattona oloa, syyllistämistä, mitätöintiä ja tyhjiä lupauksia. Saakeli, jos on perheen halunnut ja perustanut, voisi kantaa siitä omalta osaltaan vastuunkin. Olen todella pettynyt, ettei liittomme kestä ja lapset joutuu kokemaan tämän.

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
03.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olethan sanonut miehelle tuon kaiken? Sano, että mikäli mies haluaa jatkaa, haluat terapiaan. Aseta siis ehto.

Vierailija
2/7 |
03.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mies ei usko, että lähtisin, eikä suostu "jankuttamaan ja jauhamaan" terapeutille. Hänestä meillä menee ihan hyvin, eikä näe ongelmia. ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
03.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten se ilmeee?



Jos laittaisit miehesikin tänne kirjoittamaan, koska olet puolueellinen ja yksipuolisesti syyllistät.



Paljonko mies harrastaa?

Miten mies laittaa muun perheensä edelle?



Osaan meinaan kuvitella sinne naisen joka itkuraivoaa kun mies ei tee kuten HÄN sanelee.

Sinun tapa elää on vastuunottamista..

Vierailija
4/7 |
03.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

miehestä menee suhteessa hyvin jos hän saa mitä tarvitsee.

Mutta sinä et siinä viihdy niin ei silloin kaikki ole hyvin.



4

Vierailija
5/7 |
03.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ero tuli lopulta minun tahdostani,mies olisi varmaan jatkanut tyytyväisenä itsekästä elämäänsä. Ero on lasten jälkeen parasta mitä minulle on tapahtunut.



Ja joo,kyllä meillä ainakin keskusteltiin ja tehtiin lupauksia,mikään ei vain muuttunut oikeasti.

Vierailija
6/7 |
03.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Musta tuntuu, ettei sitä kiinnosta mun jutut enää, eikä välttämättä edes kuuntele mua. Keskeyttää ja puhuu päälle. Jos mä ehdotan jonnekin lähtöä, miestä ei jaksa kiinnostaa, mutta jos joku kaveri pyytää, heti jaksaa. Eli muut on tärkeempiä, vaikka talossa on pieniä lapsia.



Hänen menonsa menee aina muiden edelle. Jos minä olen suunnitellut jotain illaksi (kun molemmilla on vapaata), hän määrää jonkin kellonajan milloin pitää olla takas, vaikka samassa tilanteessa toisinpäin mies voi viipyä ilmoittamatta (esim. harrastuksessa) koko illan.



Yleensäkin jos mä olen kokona, se olettaa mun tekevän kaiken. Hänellä on lupa tehdä mitä huvittaa, koska tuo suurimman osan rahasta taloon. Mä joudun suunnilleen karata, jos haluun omaa aikaa.



Perheenä emme käy missään, ellen minä laita kaikkea valmiiksi. Mies harrastaa aina kuin on vapaa-aikaa. Luulisi haluavan olla ja leikkiä lastensakin kanssa. Mua niin raivostuttaa, kun pitäisi päästä itsekin takas työelämään ja nyt on tänne suohon vajottu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
03.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla on samanlainen kokemus amerikkalaisen mieheni kanssa. Olen alkanut miettia eroa. Ongelma on, etta mieheni saisi huoltajuuden kun en ole maan kansalainen, ja lasten takiahan juuri haluaisin lahtea. Olen itkenyt salaa, ja olo on aivan kamala. :(

Ehka odotan, otan kansalaisuuden kun on mahdollisuus, sitten haen eron, ja vien lapset.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi yhdeksän seitsemän