Miten suhtautua kaverin adhd-lapseen?
Ystäväni alle kouluikäinen lapsi on muuten hyväkäytöksinen ja ihana, mutta heittätyy välillä ihan mahdottomasti, saattaa hajottaa jotain, lyödä tms. Tämä varsinkin, jos ei saa riittävästi huomiota eli kun aikuiset puhuvat keskenään. Lasta kasvatetaan ns. positiivisen kautta eli ei puututa turhiin (puututaan herkästi), ei kielletä vaan ohjataan muuhun tekemiseen jne. Yritän itse aina huomioida lapsen ja samoin myös kääntää hänen huomionsa, jos leikit menevät liian rajuksi. Meillä kuitenkin aika arat lapset ja jännitän kovasti tapaamisia. Olisiko käytännön vinkkejä, jolla voisin ohjata lasten leikkejä niin, ettei vahinkoja sattuisi enkä "astuisi ystäväni varpaille". Ongelma on sellaisissa tilanteissa, kun lapsi esim. tönii omaa lastani tai minua.
Minusta ainakin olisi helpotus jos ystävät sanoisivat suoraan mitä kokevat ongelmalliseksi lapsessani. Itsellä tosin ei ole adhd lasta mutta sisarellani on, ja ongelma on tuttu.
Itse teen tuollaisessa tilanteessa, jos toinen lapsi tulee tönimään arkaa lastani tai minua, näin:
Sanon lapselle ihan suoraan että satuttaa ei saa, annapa hali (tms). Sanoitan tunteita, ihan niinkuin omankin lapsen kohdalla: "taidat haluta että Miro leikkisi sinun kanssa, mutta Miro on niin pieni ettei se kuule vielä osaa leikkiä tuota leikkiä. Se harmittaa sua. Teepä minulle joku hyvä ruoka (jos esillä esim leikkikokkaaminen)."
Adhd -tyyppisissä lapsissa on se mukava puoli, että vaikka tulistuvat helposti niin huomio ihan oikeastikin kiinnittyy nopeasti muualle ja paha mieli vaihtuu parempaan. Näin, jos ei ole päässyt syntymään synkeitä traumoja "aina väärin" menneistä tilanteista.
Muista kuitenkin, ettei ole mitenkään kauhea moka vaikka tunteesi pääsisivät vähän kuohahtamaankin, jos toinen vaikka satuttaa lastasi. Ei ole ystäväsi varpaille astumista jos reagoit luonnollisesti hankalissa tilanteissa, ainahan voitte puhua asiasta sitten jälkikäteen.