Minulla on vain yksi lapsi,haluatko kysyä jotain?

Kun tulit raskaaksi?

sen jälkeen, kun tulit raskaaksi?

synnytyksen jälkeen?

Itse olen jotenkin vierastanut aina sitä elämäntyyliä, jollainen vain yhden lapsen vanhemmilla tuntuu olevan. Minulla on harvoin paljon yhteistä heidän kanssaan. Joskus, tai aika useinkin, mietin miten helppoa elämää sellainen olisi. Koetko elämäsi helpoksi yhden lapsen kanssa?

haluatko kysyä jotakin?

Itse olen jotenkin vierastanut aina sitä elämäntyyliä, jollainen vain yhden lapsen vanhemmilla tuntuu olevan. Minulla on harvoin paljon yhteistä heidän kanssaan. Joskus, tai aika useinkin, mietin miten helppoa elämää sellainen olisi. Koetko elämäsi helpoksi yhden lapsen kanssa?

Ehkä nyt kun on isompi mutta vauvana oli hyvinkin vaativa,koliikkia ja allergiaa.Meillä aika normaali elämä minä olen kotiäitinä vaikka lapsi jo 4v ja mies käy töissä.ap

on tapana torvelona kysyä että millos hän saa kaverin?

Ja miten se eroaa suurperheen elämäntyylistä?

kysyy yhden lapsen äiti - ei ap

Itse olen jotenkin vierastanut aina sitä elämäntyyliä, jollainen vain yhden lapsen vanhemmilla tuntuu olevan. Minulla on harvoin paljon yhteistä heidän kanssaan. Joskus, tai aika useinkin, mietin miten helppoa elämää sellainen olisi. Koetko elämäsi helpoksi yhden lapsen kanssa?

Mietin vain tätä aloitustasi täällä... Itsekin olemme yhden lapsen perhe ja perhe se on siinä missä monilapsisten perheetkin. Vaikka Suomessa on vallalla tämmöinen kahden lapsen kulttuuri, niin itseäni ei pahemmin hetkauta muiden mielipiteet lapsilukumäärästämme.

Entä toisten huomioon ottamista ja riitojen ratkaisemmista? (Sisaruksethan kinastelee keskenään, yksin ei kukaan.)

on tapana torvelona kysyä että millos hän saa kaverin?

Entä toisten huomioon ottamista ja riitojen ratkaisemmista? (Sisaruksethan kinastelee keskenään, yksin ei kukaan.)

Hänellä on harrastuksia ja ainokainen on todennäköisesti päiväkodissa, joten oppinee aikaisemmin ryhmässä toimimista kuin suurperheen lapset, jotka ovat kouluikään asti kotona.

on tapana torvelona kysyä että millos hän saa kaverin?

jää ainokaiseksi.ap

Mietin vain tätä aloitustasi täällä... Itsekin olemme yhden lapsen perhe ja perhe se on siinä missä monilapsisten perheetkin. Vaikka Suomessa on vallalla tämmöinen kahden lapsen kulttuuri, niin itseäni ei pahemmin hetkauta muiden mielipiteet lapsilukumäärästämme.

mutta nyt kun tosiaan lapsi jo 4v niin kyselyitä ei enää tule siitä että teemmekö lisää lapsia,tajuavat ettemme tee.

edes sen yhden? Siinäkin jo yksi liikaa.

Entä toisten huomioon ottamista ja riitojen ratkaisemmista? (Sisaruksethan kinastelee keskenään, yksin ei kukaan.)

Kyllä meillä lapsi välillä yrittää ruveta kinastelemaan myös meidän kanssa ja ratkotaan erimielisyyksiä ja myös meitä vanhempia joutuu ottamaan huomioon.

Yksi lapsi on vain yksi lapsi, ei tarkoita kokonaan yksin jätettyä yksilöä.

edes sen yhden? Siinäkin jo yksi liikaa.

eikä meidän lapsemme jää mistään paitsi. Hän käy päiväkodissa 10 päivänä kuussa,tapaa siis muita lapsia,leikkii tuttavien lasten kanssa,harrastaa muskaria kenties ensi syksynä myös temppukoulua.Kavereita ja harrastuksia siis riittää. Eikä se takaa onnea vaikka olisi sisaruksia.Minulla on 2 sisarta silti ei pidetä yhteyttä sisaret eivät ole halunneet pitää yhteyttä.Ei siis aina sisarusten välit ole hyvät.