Onnistuuko suhde, jos lapsi tulossa alle 5 vuoden yhdessäolon?
Kyseessä kaksi itsekästä, kaikkimullehetinyt -ihmistä. Lapsi hankitaan siksi, ettei vaan jäädä ilmankaan. Mistään ei haluta joustaa toisen vuoksi, menemään on pakko päästä. Nainen hemmoteltu inisijä, ulkonäkökeskeinen. Tuskin tulee liitto onnistumaan, sano.
Kommentit (20)
Katsos kun 5v yhdessäolo esikoisen syntyessä on jo melko iso! Moni tekee vauvan jo parin vuoden yhteiselon jälkeen ja sitä pidetään ihan normaalina ja tavallista on...
Meinaatko että ne ihmiset muuttuu ajan myötä vähemmän itsekkäiksi inisijöiksi vai mitä?
ja elämä muuttuu, niin aletaan haikailla eroa.
Ei olla valmiita joustamaan omasta mukavuudesta lapsen takia. Vauvanhoitoa pallotellaan ikävänä velvollisuutena vanhemmalta toiselle. Elämä vaikeutuu, kun ollaan väsyjä eikä voida enää mennä vapaasti. Ulkonäkökeskeiset tyypit ahdistuvat myös siitä, että vauva muuttaa kehoa. Parisuhde lopahtaa, koska yhteistä aikaa hierontoineen ei hirveästi ole pikkuvauva-aikana.
ap
ja elämä muuttuu, niin aletaan haikailla eroa.
Ei olla valmiita joustamaan omasta mukavuudesta lapsen takia. Vauvanhoitoa pallotellaan ikävänä velvollisuutena vanhemmalta toiselle. Elämä vaikeutuu, kun ollaan väsyjä eikä voida enää mennä vapaasti. Ulkonäkökeskeiset tyypit ahdistuvat myös siitä, että vauva muuttaa kehoa. Parisuhde lopahtaa, koska yhteistä aikaa hierontoineen ei hirveästi ole pikkuvauva-aikana.
ap
tutkimuksesi otannan laajuuden? Vai onko oletuksena, että onnellisella hyvännäköisellä pariskunnalla ei kertakaikkiaan VOI mennä hyvin, kun ei sinullakaan mene?
puolisoiden luonteilla ja heidän suhteellaan ole enemmän asian kanssa tekemistä kuin sillä, ovatko olleet yhdessä 4,5 vai 6,2 v. Onkohan mies ap:n ex, kun kuvailee naista hemmotelluksi inisijäksi, muttei sano miehestä mittää?
pariskunta ei tunne toisiaan tarpeeksi hyvin 2 vuoden tuttavuudella (siinä ollaan vasta rakastumisvaiheessa, jolloin kaikki toisessa vaan tuntuu niin ihQulta). Vaaleanpunaiset silmälasit putoavat silmiltä vasta 7.vuoden tienoilla, jolloin arki astuu kuvioihin ja toisen alkaa nähdä todellisempana. Nyt astuu suhteeseen kriisi. Erotaan tai aletaan rakastaa. Mielestäni 5 vuotta ei riitä vakaan suhteen pohjaksi. Ja lapset hankitaan vakaaseen suhteeseen.
ap
Silloin yhdessäolo muodostuu sen pohjalta. että ollaan äiti ja isä. Vauvan tuloon suhtaudutaan usein luonnollisemmin, eikä aleta taistella yhteisen ajan puutetta vastaan. Usein ne, jotka ovat olleet pitkään yhdessä ennen vauvan tuloa, ovat niin tottuneita parisuhteenhoitolomiin ja kahdenkeskisiin ravintolaillallisiin, että ei niistä ei osata päästää irti vauvan synnyttyä. Parisuhde on jo niin jämähtänyt omille urilleen, että kolmannen tulo siihen suhteeseen on kriisin paikka.
Varsinkin kun kyseessä on jo reilusti päälle parikymppinen pari, joista molemmat ovat olleet jo aiemminkin pitkässä parisuhteessa, ei pikainen lastensaanti ole yleensä ongelma eikä mikään. Mekin saimme toivotun esikoisemme kun olimme olleet yhdessä kaksi vuotta, ikää meillä oli 24 ja 25 vuotta. Molemmat olimme seurustelleet 7 vuotta edellisen kumppanin kanssa, joten parisuhteessa eläminen ja toisen kanssa asuminen olivat tuttuja juttuja. Yhdessä olemme olleet nyt 7,5 vuotta ja lapsiakin on kolme, ja joka päivä rakastun mieheeni uudelleen. Arvostan häntä suuresti sekä puolisona että isänä. Ja olemme hyvin perhekeskeisiä, lapsia ei kumpikaan meistä ole halunnut tyrkätä muiden hoidettavaksi.
Nyt meillä kahdella ex-uraohjuksella tulee pian 10 v täyteen. Emmekä ole eroamassa.
Jos olisin itte ootellut ensin sen seittemän vuotta, en ehkä olis enää lapsia saanutkaan...
Että katteles vähän maailmaa sen oman putkesi ulkopuoleltakin.
Tunsin parin, jossa molemmat olivat 35 tavattuaan. Siinä ei ollut enää aikaa kauheasti tutustua, vaan kiireesti mentiin kihloihin, yhteen asumaan ja naimisiin. Lapsi alulle alle 1 v häistä. Romanttisen raskausajan jälkeen vauva-aika olikin helvetillinen. Kaikkensa yritettyään pariskunta erosi ja äiti on nyt yksinhuoltaja. Katkera, mariseva akka, joka hoidattaa lastaan äidillään ja leikkii sinkkua.
Me saimme esikoisemme 1,5 vuotta seurustelumme alettua. Toinen lapsi syntyi pari vuotta myöhemmin. Olemme edelleen yhdessä ilman eroaikeita, yhteiselämää on takana jo kahdeksan vuotta. Mitä tästä voi päätellä?
Anna ap ihmisille mahdollisuus kehittyä.
Tunsin parin, jossa molemmat olivat 35 tavattuaan. Siinä ei ollut enää aikaa kauheasti tutustua, vaan kiireesti mentiin kihloihin, yhteen asumaan ja naimisiin. Lapsi alulle alle 1 v häistä. Romanttisen raskausajan jälkeen vauva-aika olikin helvetillinen. Kaikkensa yritettyään pariskunta erosi ja äiti on nyt yksinhuoltaja. Katkera, mariseva akka, joka hoidattaa lastaan äidillään ja leikkii sinkkua.
Ja jos on sinkkuna elänyt tuohon asti, parisuhteen ylläpitäminenkin voi olla ylivoimaista. Pitäisi oppia ottamaan huomioon ensin puoliso ja sitten vielä vauvakin.
Ei voi muuta sanoa kuin että lapset kannattaisi tehdä nuorena.
Ap:llä on ilmeisesti mielessä joku tietty pariskunta, jonka asioita haluaa ruotia. Mitä sillä on tekemistä kaikkien muiden ihmisten ja heidän seurustelujensa kanssa?
Jos oikeasti puhuttaisiin ihmisistä yleensä, niin viisi vuotta yhdessä ennen lapsia on aika pitkä aika, jos kyseessä ei ole teini-iästä seurustelleet, vaan aikuisena vasta tavanneet. Eikä sillä yhdessäoloajalla ole hirveästi yhteyttä siihen, miten perhe pysyy kasassa, vaan puolisoiden persoonilla jne.
Varsinkin sellaiset parit jotka ovat olleet jopa yli 10v yhdessä ovat eronneet viimeistään toisen lapsen jälkeen. Toisaalta lähes kaikki nopealla tahdilla lapsia saaneet ovat edelleen yhdessä. Niin mekin: esikoinen syntyi kun olimme seurustelleet n.2v ja 13v ollaan yhdessä jo oltu. Eli jos oman kokemuksen ja tuttavapiirin tapausten perusteella pitäisi ap:n kysymykseen vastata niin sanoisin että asia on juuri päinvastoin kuin ap luulee.
yhteiseloa tulee vasta syksyllä 5v :)
kun tulin raskaaksi. Kun vietettiin 3vuotispäivää, lapsia oli jo kaksi. Nyt edelleen ne kaksi lasta ja yhdessä oltu jo vuosia... Kyllä sen huomaa jos mies on oikea. OIkean kanssa onnistaa lyhemmänkin ajan jläkeen, väärän kanssa ei onnista, vaikka olis 10v takana.
Ensi kesänä vietämme 15 vuotishääpäivää.
Eli esikoinen syntyi 1v4kk päästä tapaamisestamme ja loput aina nopsaan perään.
Eikä olla edes suunniteltu eroa.
2,5 vuoden yhdessäolon jälkeen.
Nyt 9. vuosi.