Olen NIIN onnellinen siitä, että anoppi on melkein 2000km päässä

anti-lapsentahtinen ja teennäinen. Kylmisi ajatuskin, että hän hoitaisi MINUN lastani. Tosin, ei tarvitse huolestua, sillä hän on vain iloinen jos kontakti säilyy " lähetämme yhden paraatikuvan vuodessa" -tasolla.

Hän on kuollut enkä ikinä tavannut häntä. Olisi niin ihanaa, että lapsillamme olisi toisetkin isovanhemmat, kun nämä omat vanhempani viis veisaavat lapsenlapsistaan :/

Ihan kauhea läheisriippuvainen ämmä joka saa jo miehenikin hulluksi jatkuvalla soittelullaan.

Anoppi on 70 vee, ja on sairauksia, joten odottelen, että aika tekee tehtävänsä!!!

Ja tulee joka aamu meille hoitamaan poikaa, että pääsen töihin, eikä tartte ruveta herätteleen lasta klo 5 ja viemään hoitoon. Lenkittää vielä koirankin siihen päälle.

Ja jumaloi ainoaa lapsenlastaan, eli hoitoapua on aina saatavilla kun sitä tarvitsee.



Mulla on kokemusta toisenlaisestakin tilanteesta. Asuttiin itse vuosi maailmalla ilman minkäänlaista turvaverkkoa, kyllä sitä anopin apua oppi arvostamaan ihan toisella tavalla ;)

eikä halua koskaan enää samanlaista tilannetta.

Vierailija:

Ja tulee joka aamu meille hoitamaan poikaa, että pääsen töihin, eikä tartte ruveta herätteleen lasta klo 5 ja viemään hoitoon. Lenkittää vielä koirankin siihen päälle.

ja sitten sen lisäksi hölötä jatkuvasti, että " mum-mum-mum, kyllä tämä lapsi on sitten niin mummon poika, tule meille niin äidin ei sinua tarvitse enää hoitaa... saa tuo äiti sitten mennä miten tykkää!"

ap

Nyt kolmannen lapsemme myötä onneksi jo saanut itsensä kuriin.