G: Kuinka kauan olit kotona lapsen syntymän jälkeen?

Esikoisen jälkeen menin heti äitiysloman loputtua töihin koska sain vakityön mieluisesta paikasta. Siihen saakka olin tehnyt 6kk-1v sijaisuuksia muissa paikoissa. Kyllä kannatti! Nyt on paikka mihin palata. Tyttö oli hoidossa 8-15. Hän ehti olla päivähoidossa melkein kaksi vuotta kunnes jäi kotiin kanssani toisen äitiyslomani myötä.



Nyt sitten olen ottanut vähän takaisin "nyt kun lapset on tehty" ja jäin hoitovapaalle pojan ja tytön kanssa. Töihin palaan elokuussa noin 2,5v kotoiltuani, esikoinen on sitten 5v ja kuopus 2,5v. Hoitopäivän pituudeksi tulee 7-8h ja varmaan lyhyempiäkin päiviä.



Kotona oleminen on ollut kyllä ihanaa aikaa mutta on kiva päästä sitten taas töihinkin (lasten pariin). On ainakin uutta perspektiiviä työhön omien lasten myötä.

vähintään 2-vuotiaiksi kotona, että saavat mahdollisimman hyvät lähtökohdat elämään. Tämä oli miehen ja minun yhteinen päätös.

tästä ajasta 2 vuotta päällekkäistä, sillä lapsillamme 1,5 v. ikäero

ja sitten lapsi meni paivakotiin ja mina toihin 4pva/vko

syy: aitiysloma loppui .

Toisen lapsen kohdalla ei kestänyt pää ja toisen lapsen kohdalla ei kestänyt pää eikä lompakko.

Kun on mahdollisuus (vaikka kaikesta pitääkin tinkiä) niin miksi EN olisi?

eli vielä melkein 2 vuotta siis edessä.... =)

Ja kiitos vaan, työpaikka on odottamassa!

Esikoinen oli 7 kk ja kuopus 8 kk, kun palasin töihin. Esikoinen jäi kotiin aupairin kanssa, kuopus isänsä. Päivähoidon kodin ulkopuolella aloittivat 17kk (tarha) ja 11 kk (pph) iässä.

töihin menen huhtikuussa nuorimman täyttäessä 2. Syystä että en saanut työpaikkaa aiemmin

molempien lasten kohdalla.



äitiysloma on asuinmaassani sen mittainen.

synnyttyä 10kk, mies jatkoi hoitovapaalla sen jälkeen ja minä jäin sen perään uudelleen äitiyslomalle kuopuksen syntymän takia. Mukelot olivat kotihoidossa siihen saakka, kunnes esikoinen oli 4,5 -vuotias ja kuopus 2v8kk.



Näin siksi, että pidän kotihoitoa parhaana vaihtoehtona pienille lapsille. Töihin palasin kuopuksen ollessa tuon ikäinen siksi, että kotihoidontuki oli loppumassa, enkä olisi lapsen täyttäessä 3 vuotta (tammikuussa) saanut molempia lapsia samaan lähipäiväkotiin - piti siis tähdätä ns. isoon jakoon elokuussa.

Olin kotona, koska minusta olisi ollut ahdistavaa viedä lapsi pienempänä hoitoon. Minua ei odottanut työpaikka, vain opiskelut. Viihdyin kotona lapsen kanssa.

Vanhempi lapsi on 3 v, nuorempi puolivuotias.

Esikoinen nyt viisi vuotta, kuopus kaksi ja kolmas yritteillä. Luultavasti en palaakaan vanhaan ammattiini, vaan olen kehitellyt erästä ideaa, jonka turvin voisin jatkaa lasten hoitamista kotona edelleen.



Sen takia olen kotona näin pitkään, että koemme mieheni kanssa tärkeäksi, että lapsilla on kiireetöntä arkea ja vanhempi kotona kun ovat pieniä. Miehen työ vaatii paljon matkustamista, mikä on vahvistanut tarvetta minun kotiäitiyteeni.

Esikoinen täyttää keväällä 8 v ja neljäs lapsi eli kuopus lokakuussa 3 v. Lapset menevät hoitoon elokuussa, koska tuolloin on paras aika saada haluamamme hoitopaikka. Eli kaksi ensimmäistä hoidettiin/hoidetaan kotona kouluikään, kolmonen 4,5-vuotiaaksi ja kuopus 2 v 10 kk ikään.



Mutta vaikeaksi vastaamisen tekee se, että minä en ole ollut varsinaisesti kotona tätä koko aikaa. Päivät olen kyllä ns. kotiäitinä, mutta iltaisin ja viikonloppuisinhan jää paljon tehokasta peliaikaa, jolloin mies on puolestaan koti-isänä (ei siis mikään äidin pikku apuri vaan ottaa täysipainoisen vastuun koko kodista)



Olen siis kotiäitinä olemisen lisäksi viimeisten 8 v aikana tehnyt gradun, tehnyt keikkatöitä ja vapaaehtoistyötä, perustanut yrityksen, solminut kontakteja. Nyt jo on selvää, että pystyisin tekemään täyttä päivää elokuusta alkaen, mutta silti tyydyn hieman normaalia lyhempiin päiviin, koska minulle on tärkeää olla myös perheeni kanssa, siksihän olen lapsia halunnutkin!



Mieheni on samaa sorttia, hänkin keskittyy täysillä työssäkäymiseen virka-aikaan, mutta muun ajan tahtoo olla perheensä parissa, vaikka pahat kielet kuiskivat, että pitäisi olla ylitöissä näyttämässä pomolle, että haluaa uratykiksi. No, ei halua, mutta on siitä huolimatta edennyt tekemänsä työn määrään nähden kivasti.



Eli varsin tyytyväinen perhe täällä, ja anteeksi, meni vähän ot ;-)

Minä kuulun niihin "hulluihin",joille kotiäitiys on ollut riittävä ammatti jo monta vuotta.Meidän perheessä on kuusi biologista lasta,joista pienin on kohta viisi ja vanhin melkein seitsemäntoista. Lisäksi perheeseen kuuluu neljä vuotias sijoitettu poika.Nykyään en tosin taida olla ihan virallisesti enää varsinainen kotiäiti,koska hoidan perhepäivähoitajana kolmea lasta.Päivät ovat luonnollisesti välillä raskaita,mutta kliseemäisesti sanottuna hetkeäkään en silti vaihtaisi.

Aurinkoisia kevätpäiviä kaikille ja nauttikaa ajasta kotona.

Jonka jälkeen mies oli kotona 6kk ja tämän jälkeen lapsi ph:ssa 3 pvä/vko. Miksi? No kun näin me perheenä päätettiin toimia. Mulle tuli hyvä duunimahdollisuus ja mies halusi jäädä kotiin hetkeksi.

Koska halusin antaa hänelle tasapainoisen alkutaipaleen elämälle. Sitten lapsi tarhaan ja minä töihin.