Bettina S. ei ole hyötynyt ruotsinkielisyydestään?

Hyödyin pakkoruotsista. Hyvin pärjäsin.

Jatko-opinnoissa sama vielä korostuu: Helsingin yliopistossa vuonna 1995 pääsi opiskelemaan esim. historiaa seuraavilla pistemäärillä: Pääsykoe (maks. 10 p.), suomenkieliset 6,13 p, ruotsinkieliset 4,31 p. Pääsykoe + ylioppilastodistus (maks. 19 p.), suomenkieliset 14,50 p, ruotsinkieliset 11,91 p



Lääketieteessä, oikeustieteessä, maa- ja metsätaloudessa sekä kaupallisessa opiskelussa, joissa sisäänpääsy perustuu kiintiöihin, syrjintä näkyy noitakin lukuja selvemmin. Muun muassa oikeustieteessä ruotsinkielinen pyrkijä syrjäyttää suomenkielisen, joka on saanut 6 pistettä paremman tuloksen. " Ruotsinkielisille esitetään omaa sisäänottoa Helsingin yliopiston tähtitieteelliseen, maa- ja metsätaloustieteelliseen ja oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Ruotsinkielisille nykyisin varatut kiintiöt eivät ole täyttyneet, koska hakijat eivät ole yltäneet vaadittuun pisterajaan." (HS 23.6.89) Hovioikeuden auskultantti Jori Taipale (HS 14.2.1995): ¿Räikein esimerkki kielikiintiöiden kohtuuttomuudesta on opetusministeri Ole Norrbackin kotivaalipiiriinsä Vaasaan viime eduskuntavaalien alla 1991 junailema 50 prosentin kiintiö sikäläisessä juristikoulutuksessa."



Helsingin yliopiston kanslerin päätöksellä ruotsinkielisten oikeustieteen opiskelijoiden kiintiötä nostettiin 50 % eli 20:stä 30:een. Oikeustieteen opiskelijoiden ainejärjestö Pykälä ry kanteli kiintiön kasvattamisesta oikeuskanslerille. Yhdistyksen mielestä ei ole oikein, että ruotsinkielinen pyrkijä voi päästä oikeustieteelliseen tiedekuntaan jopa kuusi pistettä heikommalla pistemäärällä kuin suomenkielinen. Lukuisilta suomenkielisiltä evätään siten heille kuuluva opiskelupaikka, Pykälä ry totesi. Pykälä ry korosti, että jo ennen kiintiön kasvattamista noin kymmenen suomenkielistä pyrkijää menetti joka vuosi opiskelupaikkansa ruotsinkielisille. Lisäksi lähes 200 karsiutunutta suomenkielistä pyrkijää sai enemmän pisteitä kuin heikoin opiskelupaikan saanut ruotsinkielinen. Oikeuskanslerin lausunto: Kielikiintiö loukkaa yhdenvertaisuutta. (HS 20.5.92).



Tällainen negatiivinen valintamenettely opiskelijoita valittaessa karsii älykkäimmät pois ja suosii vähemmän kyvykkäitä.



" Oikeustieteen opiskelijat reputtivat urakalla." (HS 10.5.99.): Noin 12 prosenttia oikeustieteilijöistä joutui selittämään, miksi ei ole suorittanut riittävästi opintoviikkoja, kun saman selityksen kaikista Helsingin yliopiston opiskelijoista joutui antamaan vain 7,4 prosenttia. Asian selittää ruotsinkielisten suuri osuus oikeustieteellisessä tiedekunnassa, jonne he pääsevät, vaikka eivät saakaan pääsykokeessa tarvittavaa pistemäärää.



http://www.sci.fi/~eiry/



Ruotsinkieliset menestyivät myös siinä PISA-tutkimuksessa suomenkielisiä huomattavasti huonommin!

Jos Bettina S. olisi mennyt suomenkieliseen korkeakouluun, siellä hän olisi varmaankin ap:n mielestä vienyt suomenkielisiltä opiskelupaikan. Jos hän olisi lähtenyt ulkomaille opiskelemaan, siinä olisi varmaan osoitettu kiittämättömyyttä isänmaalle. Olisi parasta, jos Bettina S. olisi mennyt amitsuun, kuten ap:nkin ainakin tasonsa mukaan olisi ollut syytä tehdä.

Jos edustaa jotain ryhmää, ei todellakaan välttämättä tarkoita sitä, että olisi tyypilllinen ryhmänsä edustaja. Mikset itse voi myöntää, että Bettina S. olisi todennäköisesti päässyt ihan kevyesti moneen suomenkieliseenkin korkeakouluun? Onko sinulla jotain taustatietoa itse henkilöstä, jonka perusteella voit väittää että juuri hän kyseisen ryhmän edustajana on hyötynyt ryhmään kuulumisesta? Jospa hänellä onkin ollut huippupaperit, ja olisi päässyt sisään miten tiukilla kriteereillä tahansa? Faktoja peliin! Argumentointisi ontuu ja pahasti!

Hangossa lapsuutensa viettänyt Bettina S. ei tallannut opiskeluvuosinaan kenenkään varpaille.



- En ole hyötynyt kiintiöistä. Opiskelin ruotsinkielisessä korkeakoulussa.

Bettina puhuu ainostaan siitä, ettei ole astunut suomenkielisten varpaille menemällä sisään kiintiöopiskelijana suomenkieliseen korkeakouluun. Hän ei ota mitään kantaa siihen, miten vaikea minnekin on päästä. Mikä mahtaa olla oma äidinkielesi?



Teet muutenkin aika pitkälle meneviä johtopäätöksiä toimittajan typistämästä haastattelusta. Sinua ei varmaan ole milloinkaan haastateltu lehteen? Haastattelut nyt vain ovat usein sellaisia, että puhutaan paljon, sitten toimittaja joutuu pätkimään tekstiä, jolloin jotkut lausunnot saattavat kärsiä, kun joutuvat irralleen asiayhteydestään.

Minusta ruotsinkieliset eivät ole hyötyneet ruotsinkielisyydestään, pikemmin heille on siitä paljon haittaa, kun suomenkieliset haukkuvat ja ivailevat joka käänteessä...

Åbo Akademissa oli muuten vuoteen 1999 asti laittomat kiintiöt joilla rajoitettiin suomenkielisten pääsyä kouluun eli suomenkieliset eivät silloin päässeet millään tavalla hyötymään ruotsinkielisten koulujen helpommasta sisäänpääsystä.. Bettinan aikana ties missä ruotsinkielisessä koulussa oli näin.