Yliopisto-opiskelijat hoi!
Miten te olette pärjänneet englanninkielisten tenttikirjojen kanssa?
Itseäni hiukan hirvittää... Englannintaitoni ei ole kovin hääppöinen (nipin napin kirjoituksissa hyväksytty). Moni sanoo että tiedekirjat ovat helpompia kuin romaanit, heti kun oppii perusterminologian. Onko näin?
Kyse on humanistisen tiedekunnan opinnoista.
Kommentit (13)
Myös ruotsia ja saksaa joutuu lukemaan. Mulle vieraan kielen lukeminen on nykyään aika helppoa, kun siihen on niin tottunut. Mikään kielinero en todellakaan ole. Kurssikaverilla on edelleen vaikeuksia ruotsin kanssa, eli yksilöllistä on. Ollaan molemmat lopettelemassa opintoja, humanistisella puolella myös.
Neuvona sanoisin, että älä ala kääntämää tekstiä sana sanalta, vaan yritä ymmärtää lauseiden IDEA. Tietysti alussa pitää avaintermejä hakea sanakirjastakin. Ongelmana on myös se, ettei esim. mun alani terminologiaa juuri löydy mistään perussanakirjoista, joten jonkun verran joutuu arvailemaan. :)
Ei ole pahitteeksi käydä kielikursseja muun opiskelun ohessa. Itselläni esim. latinan ja italian opiskelu on auttanut ymmärtämään myös muita euroopan kieliä.
Tavoitteenani siis on päästä lukemaan joko folkloristiikkaa tai kotimaista kirjallisuutta :)
Molemmista löytyy englanninkielisiä tenttikirjoja, folkloristiikasta enemmän.
Englannin kohdalla minulla on luetunymmärtäminen kohtuullinen, kielioppi on se, jonka kanssa olen hakannut päätäni seinään.
Kiitos näistä kommenteista, lisääkin saa ehdottomasti laittaa! :)
ap
Muut eivät täällä ole kertoneet, oliko enkku heille entuudestaan helppoa vai vaikeaa. Veikkaan, että muilla vastaajilla ei ole ollut huono kielitaito!
Itse kirjoitin enkusta eximian ja käytin kieltä aktiivisesti ulkomailla välivuoden. Silti enkun kieliset tenttimateriaalit ovat olleet mulle vaikeita! Tässä syitä:
1. lukeminen on hitaampaa, tieteellinen teksti voi olla joskus hämärää merkitykseltään - luetun ymmärtäminen vaikeampaa.
2. muistiinpanot vieraskielisestä materiaalista ovat työläämpiä - nehän pitää kääntää (tai sitten kirjoittaa ko. kielellä), mulla ei ainakaan nämä taidot ole niin hyviä kieltä kääntäessä.
3. terminologia ei välttämättä selviä alussa ja helpota lopussa - ainakin mun alallani joka kirjassa voi tulla ihan uutta sanastoa ja tapaa käyttää termejä - saa olla tosi skarppina.
Mutta älä ap huoli tai luovuta! Yliopistoissa järjestetään kielten opetusta monella tasolla. Sun kannattaa varmasti heti alkuun mennä enkun ja ruotsin kursseille ja ihan vaikka sellaisille, joissa aletaan kertaamalla lukiojuttuja! Ihan perusopinnoissa harvemmin on vieraskielistä materiaalia, joten voit samalla harjoitella rauhassa lukemalla ennakkoon tulevia kirjoja.
Kieltä kertaavia kursseja ajattelin joka tapauksessa ottaa. Niistä ei ainakaan haittaa ole.
Mites itse tentti? Jos tenttikirja on englanniksi, niin onko itse tenttikin englanninkielinen?
ap
Oisko, että siellä on enemmän kilpailua ja tuotantoa oppikirjoista ja vain parhaimmat päätyy tänne asti tenttikirjoiksi?
Suomenkieliset oppikirjat/ tenttikirjat yliopistotasolla ovat laadultaan tosikirjavia .
Vierailija:
Jännä tuo että enkunkieliset olisivat helpompia kuin suomenkieliset (kunhan siis perussanasto tulee hallintaan).
yleensä ylimääräisiä kursseja vierailevine luennoitsijoineen. Siis meillä, en tiedä muista aineista.
Mä en kyllä yhdy tuohon, että mulle lukeminen olisi helppoa, koska osaan kielen hyvin. Englannin suhteen pitää kyllä paikkansa, mutta esim. ruotsissa ja saksassa olen todella surkea, ja silti osaan lukea niillä kirjoitettuja tieteellisiä artikkeleita. Enemmän luulen olevan merkitystä sillä, kuinka hyvin hallitsee kokonaisuuksia ja havaitsee vivahteita, taitoja, joita yliopisto-opinnoissa muutenkin tarvitsee. Osaa siis nähdä sen ajatuksen sieltä sanojen takaa. Mutta älä huoli, vaikka aluksi lukeminen olisikin tuskaa, useimmilla se on. Sekin taito tulee harjoituksesta. Myös englanninkielisen kirjallisuuden lukeminen ylipäätään (romaanit yms.) auttaa, vaikka tekstien luonne olisikin erilainen.
Käytännössä, jos yksikin kurssin kirjoista on suomenkielinen, on yleensä tenttikin suomenkielinen. Itse en lukiossa ollut hyvä englannissa, mutta äkkiä se on kohentunut, kun sitä vain on lukenut ja käyttänyt. Nyt edes lukunopeudessa ei englannin ja suomen välillä ole suurtakaan eroa. Meillä tosin paljon englanninkielistä tenttikirjallisuutta, joten harjoitusta olen saanut. Lisäksi luen nykyään valtaosan pleasure readingistankin englanniksi. Englanninkieliset tentit olivat aluksi vaikeita (meillä käytäntönä on, että ainoastaan ulkomaisilla opiskelijoilla on sanakirjat englanninkielisiin tentteihin, me suomalaiset saamme pärjätä ilman. Tietysti meillä on se etu, että tarvittaessa voimme pistää sanan suomea sekaan, jos joku olennainen sana on unohtunut, tenttejä korjaavat assarit kuitenkin ovat kaikki suomalaisia), mutta niihinkin tottui nopeasti. Tosin kyllä edelleen teen varsinkin harkkatyöni mieluummin suomeksi kuin englanniksi, en ole kovin hyvä tuottamaan englanninkielistä tektiä ja varsinkin oikolukuun menee aikaa niin, että joudun käyttämään puolitoistakertaisen ajan johonkin 15-20-sivuiseen harkkatyöhön, jos se pitää tehdä englanniksi kuin jos se olisi ollut suomeksi.
alastakin, joillain aloilla muutos on nopeampaa kuin toisilla.
kieli on helppoa, välillä todella helppoa. Mutta koukeroisuus lisääntyy, mitä enemmän teoria ja opintoviikot lisääntyvät, mutta samallahan sitä englantia oppii..
ja jos todistuksen numero oli huono, siinä otettiin huomioon myös kirjoittaminen ja puhuminen. Lukeminen on ainakin minulle helpoin tehtävä ja siitä on hyvä aloittaa englannin kehittäminen
Riippuu tietysti, mihin yliopistoon olet hakemassa, mutta ainakin omassani niitä englanninkielisiä kirjoja ei ole niin hirveän paljon ollut. Saattaa vaikuttaa että olisi, mutta käytännössä ainakin folkin vanhoissa tutkintovaatimuksissa oli paljon vaihtoehtoja siten, että melkein aina vieraskielisen kirjan pystyi " kiertämään" valitsemalla suomenkielisen vaihtoehdon. Ei tietenkään aina, enkä ole vilkaisut uusia vaatimuksia (tiedän vaan, etteivät ne folkissa paljon muuttuneet).
Olen tenttinyt sekä folkissa että kirjallisuudessa suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi. Ruotsi on mulla kaikkein heikoin kieli, mutta yllättäen olen pärjännyt tenttikirjojen kanssa ihan hyvin. Kaikkea ei tarvitsekaan ymmärtää. Englanti on mulle tosi vahva kieli, mutta en silti ole mitenkään innoissani englanninkielisestä tenttikirjasta... Mutta kuitenkin: aina pärjää. Vieraskielisen kirjan lukemiseen vaan pitää varata enemmän aikaa kuin suomenkielisen. Fiilis on kuitenkin hieno aina, kun on todistanut itselleen pystyvänsä:)
Ehkä kuitenkin luotan itseeni ja ennen kaikkea motivaatiooni. Nimien perusteella kirjat kuitenkin vaikuttivat kiinnostavilta.
14: Minun on tarkoitus hakea Helsingin yliopistoon. Itseasiassa perhesyistä muut ovat mahdottomia :)
Olisi kiva kuulla enemmänkin opiskelustasi :) Jos haluat, niin pistä sähköpostia osoitteeseen morre@laiskiainen.org
laitoin sinulle sähköpostia :)
- nro 14 (muistaakseni)
Toki vaatii totuttelua, mutta muutaman jälkeen helpottaa. Täytyy vain yrittä päästä eroon siitä, että yrittää kääntää joka sanan. Asia on tärkeämpi kuin yksittäiset sanat.