Varakkaat vanhemmat lapsen pk-kaverilla.

Mutta jos ovat jotain av-uusrikas-jengiä, voivat haukkua sut pystyyn.

ollut rikkaan perheen luona kylässä pari kertaa, mutta ei hingu sinne uudestaan...



Eihän se rikkaus sitä onnea tuo... joten älä ajattele liikaa niitä ulkoisia puitteita.

Sillä kyllähän sivistynyt ihminen osaa tajuta sen, että me kaikki ihmiset olemme keskenämme jotakuinkin samanlaisia ja tasa-arvoisia, rahalla ei ole mitään tekemistä ihmisen arvon kanssa.

varakkaita kavereita, mutta vanhemmat on fiksua sakkia eikä mitään ökylijöitä. Olen kutsunut sekä lapsia että vanhempia meille kylään ja kivasti on mennyt. Meillä kanssa ihan tavallinen rivarinpätkä ja astiat IKEAsta. " Rikkaat" ei mitenkään oo nyrpistäneet nokkaansa tai olleet vaivautuneita. On juteltu mukavia ja tarjoomukset on kelvanneet.



Ei kannata ottaa paineita tuollasesta. Ihmiset on ihmisiä. Tolloja on niin rikkaissa kun köyhissäkin - jopa keskituloisissa. Samaten fiksuja on näissä kaikissa luokissa. Ja fiksut eivät todellakaan arvostele toisia heidän varakkuutensa mukaan.



Musta lapsille on tärkeä myös oppia, että ulkoset jutut ei estä ystävyyttä. Jos synkkaa, niin voi olla kaveri, vaikka toisen vaatteet ois merkkikamaan ja toisen kirppis/H&M.

Itse olen huomannut, että lapselleni (on jo ekaluokkalainen) on ollut vähän " kulttuurishokki" kun joillain kavereilla on niin pieni asunto (meillä on aika paljon tilaa). Olen vain selittänyt, että ihmisillä on erilaisia koteja.

Mitä jos se varakas äiti ajattelee kans kotonaan että " haluaisin käydä niillä kylässä mutta mitähän se köyhänperheen äiti ajattelee, kun sillä ei oo taulutelkkaria, onkohan se siitä nolona kun noista köyhistä ei koskaan tiedä, paras kun en ainakaan mainitse mitään elektroniikkaan viittaavaa ettei tuu kiusallista tilannetta" tai jotain. Aika ajanhukkaa, sanon minä.

...kokevat vierailut kiusalliseksi

Eli meillä on iso talo, hieno auto ja enemmän rahaa kuin useimmilla.

Olen todella iloinen jokaisesta kaverista, jonka lapseni päiväkodissa saa ja toivon, etteivät lapsen kavereiden vanhemmat anna tuloerojen vaikuttaa aikuisten tai lasten välisiin suhteisiin.

Eikö ainakin 7:n lapsen olisi pitänyt oppia ettei kaikilla ole samanlaista lukaalia kuin teillä? Jos lapsenne järkyttyy jo tuollaisesta niin miten sitten kun saa tietoonsa miten äärettömän köyhiä ihmisiä maailmassa on.

Muistan kun kerran lapsena oli rikkaan kaverini isän mersun kyydissä ja tämä isä kysyi minulta: " Miltä tuntuu olla hienon auton kyydissä?" . Meillä oli silloin joku vanha auto. Parin vuoden päästä kaverini isän yritys meni konkurssiin ja he menettivät kaiken. Olisi tehnyt mieli mennä kysymään: " Miltä tuntuu, kun ei ole rahaa ollenkaan" . :)



Meillä on nyt omakotitalo, hyvä auto ja akateemiset ammatit mieheni kanssa. Eipä se vaikuta mitenkään siihen kenen kanssa ollaan tekemisissä. Raha ei tuo onnea, rakkautta eikä älyä.

Joskus yläasteella vasta aloin edes ajatteleen/tajuamaan kavereiden vanhempien. En pitänyt omakotitaloja yhtään parempina kuin kerrostaloja. Tai oikeastaan tykkäsin kerrostaloista enemmän, koska niissä oli enemmän kavereita.

Mikäli on huomattavasti teitä varakkaampi, kuten kirjoituksestasi ymmärsin, hän todennäköisesti tietää, että heillä on rahallisesti asiat paremmin kuin keskivertosuomalaisella, niin enpä usko olevan tarvettakaan ihmetellä.

Minä en ainakaan ajattele enkä toisten koteja arvostele :)

Raha ei tee kenestäkään parempaa ihmistä eikä rahan puute huonompaa.



t. ns. varakakkaan perheen äiti