Kaksosten nukkumajärjestelyt

viime isänpäivänä eli 11.11.06. Pojila silloin ikää 4kk (ki2kk).

Aivan vauvana pojat nukkuivat meidän kanssaan samassa huoneessa,

mutta kun alkoivat nukkumaan yönsä kokonaan, siirsimme pojat samaan huoneeseen. Pojat nukkuvat omissa sängyissään. Aivan pienenä nukkuivat pari kuukautta samassa sängyssä (kun vielä mahtuivat.)



T: Santsuma & tyttö 10/04 ja kaksospojat 7/06 rv.31+4

meillä tytöt myös omassa huoneessaan, tosin siis molemmat samassa huoneessa, kun ei noita huoneita niin montaa ole. me siirsimme noin 2 kk ikäisenä pois meidän huoneesta ja omissa sängyissä nukkuvat. tuosta kun kyselit onko epäreilua jos toinen saa nukkua äitin vieressä... ainakin meillä on ihan sama missä tuo pinnasänky on, kunhan on oma sänky. (joskus siirretty sänky meidän huoneeseen kun ollut vieraita) eli enpä usko että vauva nukkuessaan osaisi ajatella missä huoneessa on, toki jos on tottunut kuuntelemaan esim. kuorsausta, niin voi olla että yksin omassa huoneessa ei nukukkaan?!?!? mutta vaikeahan sitä on sanoa kokeilematta. itse en kyllä osaa ajatella sillä tavalla että onko joku epäreilua vaiko ei, pääasia että kaikki nukkuu :)

Meillä pojat (nyt 9,5 kk) nukkuvat eri huoneissa. Sairaalassa asuivat ensin 10 vkoa omissa keskoskaapeissaan (syntyivät pikkukeskosina), sitten pari kuukautta samassa pinniksessä (sairaalassa edelleen, siellä tietysti yölläkin hoitajat valvoivat vieressä ja olivat heti nostamassa tuttia jne.). 4,5 kk ikäisinä kotiutuivat ja pari yötä nukkuivat kotona samassa pinniksessä vierekkäin, ajateltiin että kyllähän se kotonakin sujuu, mutta ei. Isompi poika huusi mahavaivojaan, joten toinenkaan ei nukkunut. Ensin siirrettiin pienempi nukkumaan äp-laatikko-sänkyyn, edelleen olivat molemmat meidän makkarissa, vain eri puolilla vanhempien sänkyä. Mutta hyvin pian oli pakko siirtää paremmin nukkuva pienempi poika lastenhuoneeseen omaan pinnikseensä. Joka yö jompi kumpi meistä vanhemmista nukkui siellä patjalla lattialla, koska tällä pojalla taas on niin pieni itkuääni hengityskoneessa olon takia, että kauemmas sitä ei kuule.



Isomman mahavaivat loppuivat kun vaihdettiin maissivelli riisivelliin. Nykyään nukumme niin, että isompi ja kovaäänisempi poika nukkuu yksin lastenhuoneessa ja tämä pienempi, hiljaisempi meidän kanssa makkarissa pinniksessään, koska häntä pitää nykyään hyssytellä monta kertaa yössä. Me vanhemmat sentään nukumme siis jo molemmat omassa sängyssämme, eikä kumpikaan enää patjalla lastenhuoneen lattialla... Kovasti olemme miettineet, että toinenkin poika pitäisi saada nukkumaan lastenhuoneessa (silloin mahtuisimme siirtämään sieltä huonekaluja vastaavasti makkariimme ja lastenhuoneesta tulisi turvallisempi, kun pojat rupeavat liikkumaan). Mutta arveluttaa erityisesti nukuttamisaika, olemme yrittäneet opetella kaikki siihen, että pojat nukahtaisivat sänkyihinsä (ei tarvitsisi hartiat kipeinä kantaa sylissä uneen asti) ja se taas joskus aiheuttaa meteliä, ja jos olisivat samassa huoneessa niin menisi vähän hankalaksi. Samoin päikkäreitä nukkuvat vähän eri rytmissä, ja kun toinen parkaisee herätessään kunnon itkuun, niin varmasti heräisi toinenkin jos samassa huoneessa olisivat. Yölläkin on tuota levottomuutta, ja pienempi pelkää joskus isomman kovaa ääntä.



Eli eli... mietinnässä tämä " yhteen muuttaminen" , en tiedä mitään viisastenkiveä siihen. Mulla ei ole sellainen fiilis, että toinen pääsisi siinä jotenkin parempaan paikkaan, kun saa nukkua vanhempien makkarissa - päin vastoin, lastenhuoneessa on rauhallisempaa, koska siellä ei kukaan muu kuorsaa, käännä kylkeä, herätyskello soi jne...