Riippuluomiko?

Minulla on ollut riippuluomi.

Kulkee meillä suvussa, eli äidilläni oli, ja myös äidin isällä.

Minulla ei luomi haitannut näkemistä. Mutta henkistä haitta siitä oli ja paljon. Eli koska minulla ainakin se oli aika näkyvä, mutta ei kuitenkaan haitannut näkemistä. Lapset kun osaavat olla julmia ja raadollisia, niin siitä haukuttiin minua paljon. Lähinnä kierosilmäksi... Vaikkei silmät kierossa olleetkaan.

Teidän lapsenne ovat niin pieniä, ettei tietenkään vielä ole peloa, että muut lapset sitä huomaisivat.

Minulla alkoi kiusaaminen heti ala-asteella, ja luomi leikattiin ollessani 15-vuotias. Leikaus oli kai kohtuullisen helppo. Silmä oli muutaman pv:n peitettunä, ja muutaman viikon oli kai tikit.

Kohdalleni sattui onneksi niin mukava silmälääkäri, että hän sumpli asian jotenkin niin, että ylemmille tahoille väitettiin tuosta luomesta olevan enemmänkin fyysistä haittaa, vaikkei sitä ollutkaan. Mutta lääkäri siis ymmärsi hyvin, kuinka iso henkinen haitta oli.

Noitahan ei siis silloi ainakaan (15v sitten) leikattu kunnallisella, ellei ollut fyysistä haittaa).

Ja kyllä, minun elämänlaatuni parani silloin kertaheitolla.

Toki toivon suuresti, ettei lapsenne koskaan joudu luomen vuoksi kiusatuksi. Mutta jos näin on, se kannattaa leikkauttaa.



Nyt, kun olen 30v, niin huomaan itse aika-ajoin luomen taas riippuvan. Kukaan muu ei tunnusta asiaa huomaavan? Onkohan vika mun päässäni, vai haluaako muut vaan sanoa , etteivät huomaa, koska tietävät sen olevan iso ja ikävä asia minulle?

Tiedä häntä, mutta mielestäni luomi riippuu hiukan, varsinki kun olen väsynyt.

Ja joskus, jos vain on rahaa ja se riippuu selvemmin, niin varmasti leikkautan taas luomen uudelleen.

En enää koskaan aio elää riippuluomen kanssa.



Tämä ei ehkä ollut kauheen positiivinen kokemus riippuluomesta, mutta yksi kokemus kuitenkin.

Sydämestäni toivon, ettei lastenne kaverit edes koskaan huomaa tuota luomea!

Sitä äitinä olenkin pohtinut, että vaikkei olisikaan lapsen näölle haittaa, niin henkinen puoli voi kärsiä paljonkin just mahdollisen huomauttelun vuoksi. Eipä siihen kiusaamiseen kummoisia syitä tarvita...



Pitää varmaan seurailla, kuinka näkyvä kosmeettinen haitta siitä tulee ja tehdäänkö asialle mitään julkisella puolella... Vanhempana ajattelen, että riippuluomi on kuitenkin pikku juttu esim. näkövamman rinnalla ja toivon, että voisin lapsellekin viestiä niin. Tiedän ihmisiä, joilla hitusen roikkuva luomi näyttää ulkopuoliselta lähinnä persoonalliselta ja sopii kasvoihin. Mutta tuohon vaikuttaa tietysti se, kuinka paljon luomi peittää silmää.



Jos meidän tapauksessa luomi haittaa kovasti henkistä puolta, niin en aio estää sen leikkauttamista, kunhan tytöllä on ikää riittävästi ja jos hän sitä toivoo/ vaatii. Se, edistääkö se sitten erilaisuuden hyväksymistä tässä maailmassa, on sitten oma juttunsa. Aika näyttää, miten luomen kanssa eletään... :)



-Suffis

meidän pojalla on riippuluomi. Poika on kohta 2 v. Mekään emme sitä itse huomanneet, ennenkuin ensimmäisellä neuvolla käynnillä aikoinaan neuvolan täti huomautti siitä. Nyt vanhempana moni sanoo lapsemme näyttävän väsyneeltä (vaikkei todellisuudessa ole...). Menemme näyttämään silmää silmäpoliklinikalle noin puolen vuoden päästä. Siellä varmistetaan, ettei luomi haittaa näkemistä jne.



Seurailkaa silmää jonkin aikaa, ja jos teidän on vaikea erottaa riippuvaa luomea, katsokaa peilin kautta, niin sen näkee parhaiten jostain syystä.

Kokeilin tuota peilin kautta katsomista ja se tosiaan toimii :). Sillä tavalla eron huomaa selvästi. Pitää varmaan asia ottaa puheeksi seuraavalla neuvolakäynnillä...kaipa tuo voidaan korjatakin, jos haittaa kovasti....