MAALIKSET ' 05 Viikonloppuun!!!

Fanni05 - 19.04. 15:07 (19/20)

Hei!

En kuulu tähän ryhmään mutta halusin silti kysellä jotain TEL05:ltä. Mun tyttö syntynyt 05/05 eli täyttää pian 2 v. Hän oli 1v 8 kk neuvolassa 92 cm ja nyt jännitän 2 vuotis neuvolaa pituuden takia. Mitä sinulle ollaan sanottu tyttösi pituudesta? Huomasin vain että aika samoissa mitoissa meidän tytöt on? :) Meidän neuvolassa vaan ihmetellään ja kehitys ja motoriikka on pysynyt hyvin kasassa pituudesta huolimatta.



Mukavaa kevään jatkoa:)

Huomenta!



Mimmille tuli eilen nuha ja yöllä nousi kuume. Nukkui erittäin huonosti ja lopulta meidän välissä. Häntä piti silittää ja jatkuvasti kertoa, että äiti ja isi on tässä ihan vieressä. Viikonlopun suunnitelmat maalla saa sitten jäähä..kotivkonloppu ja ilma mitä karsein. Nyt tuntuu, että pidämme pyjamapäivän =)



Jääkaappi ammottaa tyhjyyttään, samoin muutkin kaapit ja pakastin. Meillä oli tällänen kappien tyhjennysviikot menossa ja totta, nyt ei ole mitää ruokaa, kun meidän piti heti aamusta lähtä reissun päälle. Maitokaan ei riitä riisipuuroon..joten taidamme syödä veteen keitettyä kaurapuuroa koko päivän ;)



KALAMAMIN talojutut kuulosti kyllä ihanalta ja talo kovin samanlaiselta kuin mistä me muutettiin pois. Miten kävi, joko päätös on tehty? Ymmärrän että olette kovin innoissasi. Kuitenkin pieni varoituksen sana, omassa talossa pihoineen ulkorakennuksineen on paljon työtä. Aina on joku paikka mitä pitää laittaa tai hoitaa..pienten lasten kanssa minä väsyin siihen, kuten moni tietääkin. Kyllä mekin sitten joskus varmaan taas asutaan omassa talossa =)



Nyt takasin aamutoimiin..



Kirjoitelkaa nyt iha oikeasti reippaasti, jotta tämä sisäpäivä menisi joutuisasti. Illalla lähden käymään Muodin yössä. Kaupat on klo 23 asti auki. Missä käyn jumpassa, on solariumkortti tarjouksessa..lähen sen ainakin ostamaan..en ole koskaan käynyt.



tuulia

Sääliksi kyllä käy sinua jos siulla ei ole muuta tekemistä kuin lukea näitä miun jupinoita, hehe =))

Pikaista paranemista Mimmille! :( Mutta siitä huolimatta mukavaa pyjamapäivää. Nythän asutte kaupungissa joten voit tilata teille vaikka ruokaa kotiikin :) Ainut tosin mitä taitaa saada kotiin on tuo pizza/kebablinja.

Jospa Mimmi sen takia on nyt muutaman päivän kiukutellutkin kun oli tulossa kipeäksi?

Meillä ei mitään uutta. Mies on illat töissä ja minä likan kanssa työpäivän jälkeen kotona. Likka on ollut nyt ihmeen hyvällä tuulella ja reipas, hoitajakin oikein erikseen mainitsi että ei ole kiukutellut yhtään. Mikä on aika outoa =) Illalla on pientä narinaa mutta taitaa olla sit jo väsymystä.

Ja itselläni maha vaan turpoaa. Ensi viikolla on np-ultra ja sitä taas odotan kovasti. Nyt saakin jo hiukan paremmin selvää kuin viimeeksi. Toukka oli silloin vain reilun sentin kokoinen. Ellotus ja pahaolo ovat onneksi väistyneet!

Täälläkin on tosi harmaa ilma tänään. Vettä sataa ihan kunnolla. No siitä huolimatta meinasin tehdä tytön kanssa pienen happihyppelyn. Oon ollu niin vähän ulkona koko viikkoon että kuuppa kohta halkee.



Ihmeellisesti koko aamun nippailut mahaa. Tuosta ihan navan alapuolelta. Aika kovastikin välillä, pitää ihan mennä kippuraan ja ähkäistä. Toivottavasti vain joku suolimutka tai kasvukipu.



Mutta nyt pitää jatkaa töitä. Heippa kaikille!

Huh, on ollut sen verran kiireinen ja jännä viikko, että nyt vasta kerkiän pinolle... Meidän muuttohommatkin ratkesivat, eli mies sai työpaikan ja me muutamme sinne Treen seudulle kesäkuussa. Olimme jo ehtineet luopua haaveesta, kun päätöksenteko kesti niin kauan, mutta myönteinen päätös tuli tuossa pari päivää sitten ja nyt on sitten ruvettu kiivaasti järjestelemään asioita. Itse sain eilen työnantajani kanssa sovittua joustavista järjestelyistä, joten pystyn jatkamaan nykyisessä paikassani. Nyt siis alkaa oman asunnon myyminen ja uuden etsiminen. Menemmekin viikonlopuksi katselemaan uusia asuntoja ;-) Tuntuu kyllä hyvältä tämä muuttohomma, olen ihan intona. Ja onneksi minun työnikin järjestyivät mukavasti, joten ei ole mitään paniikkia löytää uutta työtä tms. Raportoin sitten muuttotouhujen etenemisestä...



Kiitos, Tuulia, että olit laittanut Fanni -05:n kyssärin tänne. Käyn vastaamassa neuvolapinoon.



Muuten ei kuulu ihmeempää (no, eiköhän tuossa nyt ole jo tarpeeksi...). Eilen käytiin katsomassa kavereiden 2 kk:n ikäistä tyttövauvaa, ja olihan se niiiiiiiin söpö. No, ei nyt mitään hirveätä vauvakuumetta tullut, mutta aina se vähän kaihertaa.



Nyt käyn lukaisemassa alkuviikon pinon ja palailen varmaan sitten takaisin kommentoimaan...



Terhi&muksut

Onnea Telin perheelle uusista tuulista!! Siistii muuttaa ihan jonnekin toiselle paikkakunnalle ja vieläpä sellaseen kaupunkiin missä on sitten ystävät ja tuttavat!! Enpä ihmettele, että olet aivan intona!!!



Monella onkin nyt kevätkesällä muutoksia tulossa..vauvoja, uusia koteja yms =) Ihanaa!



Nasulina, sama kävi mielessä täälläkin, että kiukuttelut johtuikin tästä sairaudesta. Taas sitten huono omatunto senkin edestä, mie kun luulin että Mimmi on vaan muuten vaa rasittava..niisk. Nyt sitten hemmotellut senkin edestä. Mieskin kävi tuomassa herkkua jos minkälaista..painohommat kyllä tällaisinä päivinä jää taka-alalle..en ole vaakaa uskaltanut mennä vähään aikaan. On vähän lipsunut.



Miten muitten painon kanssa taistelijat? Lehtovi, tel?



Nyt taitaa pizza olla valmiina..joten Mimmin viekkuun tuohon sohvalle. Palaan varmasti taas =)



T

Mua on taas vaikea hiljentää, kun koneelle pääsin ;-)



Piti Tuulialle sanoa noista Moonan päikkäreistä: Meillähän Saana nukku pitkään vaan pari 45 minuutin pätkää ja olin aivan kypsänä vähäisestä unimäärästä (ja siitä, ettei saanut sitä ruhtinaallista parin tunnin omaa aikaa), ja Nuutti oli myös samanlainen pienenä. Alkoivat sitten vaan jossain vaiheessa nukkua pitempiä pätkiä, olivat reilusti yli puolivuotiaita, kun nukkuminen alkoi onnistua. Eli älä heitä kirvestä kaivoon, voi se teidänkin neiti alkaa vielä nukkua... ;-)



Ja vielä Tuulialle: Ja jos ne rintojen kyhmyt häiritsevät, mee vaan aikaisemmin lääkäriin. Mullahan oli silloin joulun tienoilla se rintalihaksen tulehdus, joka oireili mm. pistelynä (joka on yksi rintasyövän oire) ja mä en mitään muuta pystynyt ajattelemaan kuin tunnustelemaan rintoja ja miettimään ennusteita. Kummasti rauhoitti, kun kävi lääkärillä... Sullakin ne kaikella todennäköisyydellä on jotain maitorauhasia tms., mutta jos asia häiritsee, kannattaa se tietysti hoitaa pois päiväjärjestyksestä, niin ei tarvitse kelata sitä koko ajan. Tosin eihän siihen toukokuun puoliväliinkään enää pitkä aika ole.



Kengistä oli puhetta: Me saimme Saanalle juuri 8 kassillista (!!!) vaatteita ja kenkiä (tulivat kahdelta perheeltä), joten nyt on sitten sekä hepenettä että kenkiä niin, ettei hetkeen tarvitse ostaa... Juhlakenkiäkin taitaa olla kolmet ;-)



Kesälomasta: Meillä minä pidän 6 viikkoa lomaa, mies 3-4 (riippuu uuden työn aloituksesta). Haaveissa on se kahdenkeskinen matka (josta mies alkoi nyt arpoa matkakohdetta, vaikka oli jo päätetty... Rasittavaa...), muuten ollaan varmaan anopin ja minun vanhempieni mökeillä, käydään jossain landioissa ja ehkä jopa Ruotsin-risteilyllä (jonne meidän Nuutti kovasti haluaisi). Eiköhän se aika saada kulumaan...



Ja vielä kylässä nukkumisesta: Minun vanhemmillani on lapsille kerrossänky, nukkuvat meidän kanssa samassa huoneessa. Muuten Saana yleensä nukkuu matkasängyssä ja Nuutti esim. patjalla lattialla. Ovat molemmat sen verran levottomia nukkujia, että en mielelläni nuku koko yötä vieressä - osa yötä vielä menee...



Nyt lopetan! Viikonloppuja!



Terhitaas

Tuulialle kiitokset onnitteluista!



Ja painosta: enpä ole tämän jännityksen keskellä jaksanut paljon tarkkailla... Nyt pitää taas ottaa itseä niskasta kiinni...



Terhi

Teillehän Tampere on tuttu paikka, joten tänne on helppo tulla. Muuttaminen on hirmuinen homma, mutta sitten on niiiiin ihanaa olla kun tavarat on paikoillaan ja uusi koti kalustettu. Onko teillä mitään ajatusta mistä päin Tamperetta lähdette uutta kotia etsimään?



Meille kuuluu hyvää. Jennan 2-v uhma on mun mielestä ihan hieman rauhoittunut. Päiväkodistakin sanoivat, että tyttö on rauhallisempi, ei tule turhaa kiukkua enää niin paljon. Hyvä hyvä!



Viikonloppu ollaan Jennan kanssa kahdestaan kotona. Isäntä lähtee Jyväskylään kirjamessuille ja me naiset jäämme sitten pitämään kotia pystyssä. Saapa nähdä mitä kivaa keksitään.



Me ollaan lähdössä kahden viikon päästä Rodokselle viikoksi. Jenna odottaa kovasti matkaa ja " harjoittelee uimista" kylpyhuoneen lattialla. Eräänä iltana suihkussa ollessamme tyttö potki lattialla ja huusi, että " katsokaas äiti, minä uin rodoksella" . Jep jep.



Marju

Pitäisi järkkäillä kotia kuntoon, mutta on niin veto pois, että parempi vain istahtaa koneelle ja lukea teidän muiden kuulumisia ja jopa itsekin kirjoittaa monen kuukauden tauon jälkeen.



Maalisneitimme on ihana uhmapakkaus, aivan hirvittävä halu tehdä isosiskon ( 1v9kk vanhempi maaliskuista ) perässä asioita, tuon vuoksi tuntuu meidän vauva jo niin isolta.. Haikeeta.. Jotenkin tämän nuoremman uhmaan suhtautuu paljon enemmän huumorilla kuin isosiskon vastaavaan ikään aikoinaan. Tuntuuko kenestäkään muusta siltä, jolla maaliskuinen on nuorin lapsi samalta? Vähän kuin, että vau, meidän pikkuinen kiukuttelee..:) Esikoisen aikana olin toisinaan lähes hermoraunio, mutta johtui varmasti myös siitä, että maaliskuinen oli vielä vauva ja tarvitsi paljon huomiota, joten vanhempi haki huomionsa sitten hyvällä tai pahalla. En tietenkään maaliskuisen kaikkiin tempauksiin suhtaudu moisella huumorilla, toisinaan pinna on tiukempi, kiusaamista ei katsota suopeasti.



Neuvolassa oli pituutta 89.7cm ja painoa 12.7kg. Paino hieman laskusuunnassa, mitä en ihmettele yhtään, neiti syö tosi huonosti, lennättelee ruuat pitkin seiniä ja lattioita. Maidolle tyttö on allerginen, maitoaltistus tehdään varmaan elokuun hujakoilla, sinne saakka olen miettinyt, että jos vaikka jatkaisi imetystä, ainakin jotain söisi.



Ruokailut muutenkin tuntuu olevan pelleilyä, kumpikaan tytöistä ei malttaisi istua pöydässä, käydään katsomassa ruokaa ja yök kuuluu. Heti kun vanhempi on syönyt ja sanoo kiitos, myös nuorempi lopettaa syömisen. Kuria pitäisi ja pitääkin tiukentaa ruokailun suhteen, niin jospa se siitä taas suttaantuisi.



Kylässä nukkumisesta: Nukutaan kaikki samassa huoneessa, viime reissulla maaliskuisella oli matkasänky mukana, mutta aina jossain vaiheessa yötä nukuttiin kaikki samassa sängyssä.



Vauvakuume meinaa vaivata, vaikka kaksi lasta on mielestäni aina ollut passeli määrä.. Miten on, onko kolmen kanssa eläminen kovin paljon " työläämpää" kuin kahden? Miettii vain, että kuinkahan paljon kalliimmaksi eläminen tulisi kolmen kuin kahden lapsen kanssa, nyt on helppo mennä vaikka kauppaan ruuhka-aikana, kun mies voi huolehtia toisesta lapsesta ja minä toisesta.. Mutta onhan sitä sopeuduttu ensin perhe-elämään yhden lapsen ja myöhemmin kahden lapsenkin kanssa, joten miksei sitten kolmenkin..?



Lehtoville piti kommentoida Wallacea ja Gromitia. Meillä esikoinen tykkäsi aikoinaan kovasti siitä, maaliskuisen ollessa pieni katseli ahkeraan Wallacen ja Gromitin uskomattomia seikkailuja ja myöhemmin piti luonnollisesti ostaa Kanin kirous-elokuvakin..:) Oli jokseenkin huvittavaa kun mies hankki sen ensimmäisen dvd:n lähinnä itseään varten ja yksi pikku tappi omikin sen sitten ihan itselleen.:) Teidän Helmi vaan ilmaisee itseään paremmin, meillä vanhempi neiti puhui Putte-hauvasta ja olimme miehen kanssa ensin ihmeissään, kunnes mies hoksasi, että Gromit on suomennettu joissakin pätkissä Mutteriksi ja tyttö lyhenteli nimen Putte-hauvaksi.:)



Maaliskuinen on aivan hullaantunut Titi-nalleen. En olisi koskaan uskonut, että tulemme hankkineeksi Titi-nalle dvt:t, jotenkin olin sitä mieltä ettei minun lapset kyllä sitä katso, mutta huomaan itsekin hoilaavani Riitta-tädin mukana lauluja..Heh, ei pidä koskaan sanoa ei koskaan.



Ei mutta nyt täytyy lopetella ja keittää vaikka kahvit. Monta asiaa on ollut mielessä, mitä tänne kirjoitta, mutta nyt lyö pää tyhjää. Telille onnea muuttoon, pikaista paranemista kipeinä oleville ( meillä vesirokko sta vielä rupia jäljellä ) ja ihanaa odotusaikaa raskaana oleville! Niin ja jaksamista meille kaikille pienten uhmisten kanssa!:)

Tuulialle jaksamista. Kurja tuo tauti, mutta taisi selittää Mimmin kiukkuisuuden. Ja tosiaan mene ihmeessä lääkäriin, jos kyhmyt vaivaavat mieltä, vaikka eivät mitään ihmeellisiä olisikaan, niin saat mielenrauhan.



Kalamamille hauskoja talojen kiertelyjä! Kannattaa tsekata kuntokartoitukset ja itse kiinnittäisin aika paljon huomiota putkien, vesikaton, perustusten yms. kuntoon ja välttelisin tiettyjen aikakausien taloja- katse siis muuhunkin kuin sisustukseen.



Tel:llä elämä kuulostaa olevan mallillaan. Aivan ihana muuttaa tuttuun paikkaan tuttavien lähelle!



Meillä ollaan nyt terveitä. Mies oli pari päivää sairaslomalla kun flunssa vaivasi ja multa meni ääni. Lapset sitä vastoin ovat olleet kohtalaisessa kunnossa. Me miehen kanssa sitten otettiin rennosti. Tosin eilen käväistiin pikaisesti puutarhamessuilla Messukeskuksessa ja illalla oltiin lasten kanssa teatterissa- maaliskuinen tykkäsi oikein paljon lasten musiikillisesta satunäytelmästä. Tänään sitten täytin jääkaappia ja ostin jo valmiiksi vappukrääsää. Mun pitäisi keksiä lapsille tehtävärata ja palkinnoksi vappupussukat (on se helpompi homma) ja sitten katsoa vähän vappumenyytä (se vaikeampi homma, paitsi perinteinen perunasalaatti). Onko muut jo valmistelleet/ajatelleet vappua?



Puutarhamessuilla käytiin kysymässä tarjouksia kasvihuoneista. Sunnuntaina sitten sama Vantaalle, samalla kun mennään kummipojan 1v synttäreille. Tarkoitus olisi saada kasvihuoneet uima-altaan päälle ja sitten mies pääsisi käsittelemään altaan pintoja ja virittelemään pumppua- josko sitten saataisiin juhannukseksi valmiiksi. Eli haaveita meilläkin.



Tänään aika meneekin illalla vielä esikoisella kaverin synttäreillä, mulla keskimmäisen kanssa lastenvaatekutsuilla ja miehellä maaliskuisen kanssa jääkiekkoturnauksen järjestelykokouksessa- miten osuikin kaikki päällekkäin? Ja huomenna mies on esikoisen kanssa koko päivän siellä turnauksessa- huoh. No kutsuin kaverin neljän tyttönsä kanssa kylään, joten kai meille tytöillekin on sitten seuraa, esikoisen pelit jää vain multa näkemättä (jossen sitten raahaa vaikka viimeiseen peliin noita tyttöjä mukaan katsomaan).



Eli viikonloppuna on puuhaa. Miehen poikakin tulee meille: Toivon et voisi vielä katsoa isompia lapsia sunnuntaina kun mennään niille 1v synttäreille. Ei oikein tuo 1-3v seura enää noille isommille iske ja elättelin toiveita ettei heitä tarvitsisi ottaa mukaan ja kuunnella sitä " lähdetään jo kotiin" - marinaa. Ikäjakauman siis huomaa hyvin, että tarpeet meidän lapsilla erilaisia noilla isommilla kuin maaliskuisella.



Niin ja juuri kun kirjoittelin siitä pyöräilyistä, niin oppihan tuo meidän maaliskuinen polkemaan sillä 12" tavallisella pyörällä, vaikka ylettyy polkemaan vain varvistaen. Mies opetti tuossa asfalttipihalla loivaan alamäkeen ja lapsi oli ihan onnessaan. Ilman alkuvauhtia ei ole voimaa polkemiseen, mutta alkuvauhdilla homma sujuu ja pystyy polkemaan useita metrejä ja näkee että osaa homman.



Ja vielä siihen kylässä nukkumiseen. Meillä maaliskuinen nukkuu aina minun vieressäni jos ollaan muualla kuin kotosalla. Sujuu yö helpoiten. Kotona onneksi jo sitten nukkuu siskon kanssa samassa huoneessa- täytyy myöntää että on iso muutos meille vanhemmille saada makuuhuone omaan käyttöön ja toisaalta ihanaa.



No nyt lopettelen ja jatkan taas tässä näitä megakirjoituksiani kunhan sopiva väli tulee. Hauskoja viikonloppuja kaikille ja erityisesti muuttajille intoa asuntoesittelyihin.

Jospa ehtisin muutaman sanasen kirjoittamaan ennenkuin tuo pikkuinen hermostuu...



Tuukasta tuli siis isoveli tammikuun neljäs päivä, jolloin pikkusisko päätti syntyä (onneksi vain neljä päivää lasketun ajan jälkeen). Tytölle annettiin nimeksi Oona Auroora. Nyt tuo pikkuinen (jo 3,5kk) makoilee lattialla " jumpamatolla" ja hermo meinaa mennä, kun äiti vaan istuu koneella. Meinaa toinen kääntyä selältä masulleen ekaa kertaa.



Täällä tosiaan hommia riittää näiden kahden kanssa, joten enpä ole ehtiny kirjoittelemaan. (Nyt se tyttö käänty ekan kerran!!! Kyllä äiti on ylpeä!) Toki olen iloinen ja onnellinen kahdesta lapsesta, mutta kyllä on hommatkin tuplaantuneet jollei triplaantuneet. Isoveli on kiinnostunut pikkusiskostaan, mutta kokoajan on enemmän mustasukkaisuuden piirteitä. Uutena tästä on, että Tuukka sanoo, ettei siskolle saa antaa ruokaa. Ei siis tykkää kun imetän.



Kyllä toisen lapsen kanssa kuitenkin voi olla paljon rennompi. Ei tarvitse tarkistaa hengittääkö tms.?! Imetyskin on sujunut paremmin. Edelleen mennään täysimetyksellä ja toiveissa on jatkaa sinne puolen vuoden ikäiseksi. Jotenki sitä vaan luottaa, että maito riittää ja osaa " lukea" lapsen viestejä paremmin. Nyt olen tarjonnut rintaa useammin kuin ikinä Tuukalle. Ainut asia mikä Oonan kanssa nyt " ärsyttää" on tutittomuus ja peukun imeskely. Tyttö siis rakastaa omia sormiaan ja tutin hyväksyy vain harvoin. Kaikista paras on tietenkin äitin tissi =)



En nyt muista mitä muuta piti kommentoida, mutta ehkäpä palailen. Hassusti tämä porukka tuntuu läheisemmältä (vieläkin) kuin tuo Oonan odotus- ja vauvapalsta.



Mukavaa viikonloppua kaikille!



Noopu, Tuukka (180305) ja Oona (040107)

Ja terkkuja täältä entiseltä ja tulevalta kotiseudulta... Huomenna olisi edessä neljän talon katsominen, katsotaan sitten, miltä näyttää. Tutkailimme miehen kanssa varmaan 15 talon kuvia netistä ja mies sitten raakkasi pois ne, joista hän ei tykännyt... Onneksi raakkasi, minä olisin varmaan käynyt katsomassa kaikki ;-)



Marjulle tiedoksi, että Itä-Tampere ja Kangasala ovat kiikarissa. Paljon on taloja myynnissä, mutta hinnat ovat kyllä aika kovat... No, onneksi noita katsottaviakin kuitenkin riittää.



Veenalle piti sanomani, että ihanaa, että jonkun muunkin ruokailut ovat vähän hankalia... Minä juuri jokin aika sitten valittelin, miten meillä vain pelleillään, kun kumpikin vekara innostaa toista... Siis se ei ole ihanaa, että ruokailut voivat olla härdelliä, mutta se on, että on kohtalotovereita... Ja kolmatta lasta minäkin aina välillä mietin, mutta nyt kyllä huomaa, että koko ajan kun Saana kasvaa ja muuttuu helpommaksi, alkaa se kuume vähetä. Toivon siis, että kohta olen kokonaan sitä mieltä, että en enää ala siihen (ah, niin ihanaan, mutta) vaivalloiseen vauvaelämään...



Jotain piti vielä sanoa, mutta enpä muista mitä... Niinpä lopettelen ja lähden ulkoiluttamaan koiraa, niin päästään saunaan ja lauantai-illan viettoon...



Terhi&muksut

Noopua piti onnitella vauvasta!



Ja Insinööriäidille vapusta: mieli tekisi jotain kivaa tempaista, mutta meillä taitaa olla asuntoesittely juuri vappua ennen, joten energia taitaa mennä siivoamiseen...



Nyt häivyn!



Terhi

Enemmän olen viime aikoina viettänyt aikaa noilla asuntosivustoilla. Täällä on näköjään muitakin samoissa ajatuksissa, TEL ja Kalamami ainakin...On tuo tarjonnan seurailu huomattavasti helpompaa näin nettiaikana kuin ennen, kun plarattiin sunnuntain Hesaria ja arvottiin, minne ehditään.



Puutarhamessuilla piipahdin minäkin perjantaina. Eniten vietin vissiin aikaa sidontakilpailujen katsomossa ja siellä Kiinteistömarkkinaosastolla. Sain tilattua meille nykyisen asunnon arvion ja pari lainaneuvottelua eri pankeista. Muutama siemenpussikin tarttui mukaan, muttei mitään kummempaa.



Maalismuksu laitetaan aina kyläillessä nukkumaan omalle sijalleen. Tyttö on aina ollut huono nukkumaan vieressä. Mummolassa on saatu lainata serkun matkasänkyä ja mökillä likka on nukkunut tavallisessa sängyssä, joka on laidoitettu tuoleilla. Sukulaisreissut ovat kyllä olleet vähissä, likka viihtyy niin huonosti autossa, etten pysty keskittymään ajoon sataa kilometriä pidempää matkaa vaarantamatta koko motarin liikenneturvallisuutta. Tänään viimeksi käytiin vajaan tunnin matkan päässä serkuilla ja likka kitisi koko matkan sen sijaan, että olisi nukkunut päikkäreitään, vaikka oli niiden aika. Onneksi sentään paluumatkalla sammui kuin saunalyhty.



Ja sitten vielä Etuovelle tänä iltana... ---> Korvapuustit

Meille ei sen ihmeempiä taas kuulu. Emilian lääkekuuri loppui eilen korvatulehdukseen oli siis kolmas mutta edellisestä aikaa 7kk. Nyt oli kuulemma kyseessä ulkokorvan tulehdus. Vaikka kaivettiin pumpulitikuilla ja imettiin semmosella laitteella lääkäri ei voinut sanoa onko toisessakorvassa tulehdus myös kun ei nähnyt sinne:S Toisesta korvasta valui nestettä verensekaista ja se kuulemma on merkki tosta ulkokorvantulehduksesta. Tosin sit ei nähnyt tärykalvoa kun korvakäytävä oli paisuksissa ja mulle selitti oli siis nuori lääkäri että pyytää kokeneemman lääkärin kattomaan mut se sano et ei rupea kattomaan kun korva on kipeä ja käski kirjoittaa antipiootti kuurin. semmosta täällä on toi terveyskeskuslääkäri toiminta.



Meil mun isäni toi Emilialle 12 tuumasen pyörän 2 v synttäri lahjaksi ja nyt on vaan täällä sisällä toi ja tänään on ollu harjotusta hänen omasta tahdosta mut aikasemmin ei niinkään ja painostaa ei voi. Esikoinen ajeli jo kovaa jo tässä iässä mut lapset on niin erilaisia ja se kiinnostuskin täytyy tosiaan siihen löytyä.



T.Satu

näin se viikonloppu taas on vierähtänyt loppupuolelle. Mies totuttuun tapaan treeneissä ja mä vietän iltaa tässä koneella. Yllätyksekseni sain eilen aloitettua sen tutkimussuunnitelman väsäämisen ja sitä pitää kohta puoliin jatkaa. Mutta ensin pari sanaa täällä..



Ei tässä kummempia ole tapahtunut. Mä tulin perjantai-illalla kotiin, joten jäi lähes koko viikonloppu aikaa touhuta perheen kesken. Lauantaina käytiin ostoksilla koko porukka, kun ei sadepäivänä jaksanut ulkoilla. Kerrankin se ei ollut ihan katastrofaalista.. illalla vielä kyläiltiin, joten päivä kului vauhdilla. Tänään sitten ulkoiltiin eilisenkin edestä. Pyörää en saanut vieläkään tuotua Kaisalle, joten sitä taitoa meillä ei olla edes alettu treenata. Kerkiäähän tuota.



Tuttia ei iltaisin enää kaivata, mutta nukkumaanmeno on muuten entistä huomattavasti rauhattomampaa. Joku kyseli vieroittamisesta. Me käytiin yhdessä viemässä tutit oravavauvoille metsään. Pari viikkoa taidettiin jutella asiasta etukäteen, lähinnä puhuttiin siitä, että Kaisa on jo iso tyttö ja vauvat käyttävät tuttia. Oraville vietiin ne siitä syystä, etten halunnut sekoittaa siskon vauvaa tähän hommaan ollenkaan. Ei Kaisa sitä olis välttämättä siten yhdistänytkään, mutta en kuitenkaan halunnut ottaa riskiä. Parku tuttien perään on ollut kovaa, mutta siltikin yllättävän helposti tämä on mennyt.



Ai niin, Terhille onnea uusiin kuvioihin!



Meillä taas pitää kiirettä seuraavat viikot. Ens viikon mies on reissussa, sitten mä matkustelen seuraavat kaksi viikkoa ja sitten on taas miehen vuoro. Mutta mun osalta on kevään reissut sitten siinä. JEE! Täytyy ihan ehdottomasti saada vähennettyä näitä matkapäiviä, käy turhan työlääksi tämä arjen junaileminen. Mä olen taas kerran alkanut katsella työpaikkailmoituksiakin.. Tuntuu, että muutosta ei vaan muuten tule, vaikka kuinka pomon kanssa juttelisi. Katellaan kuinka käy..



Tässäpä nämä tällä kertaa. Kuulumisiin taas,

kua ja Kaisa