MIKSI vauvan nukahtaminen on niiiiiiiiiiiiiiiiin vaikeaa??
Jotenkin sitä jaksais paremmin kun vois edes aavistaa syyn miksi pieni taistelee unta vastaan. Erityisesti yöunille. Vauva on kolmen viikon ikäinen, ja nukkuu yöt tosi hyvin, syö kerran kolmen ja viiden välillä, ja jatkaa unia seitsemään jolloin syö taas. Päivä näyttäisi hällä alkavan siinä yhdeksän maissa jolloin herätessään silmät on auki ja virkeän oloinen. Sitten jaksaa valvoa tunteroisen, jolloin hoidetaan aamupesut, jutellaan ja syödään taas vähän... Nukahtaa helposti aamupvunille, ja jatkaa neljäkin tuntia,,,
Iltapäivällä ja illalla meno on toinen. Mahavaivoista ei ole kyse, ainakaan en tunnista niitä :),
vauvasta näkee että on oikeasti väsynyt mutta ei osaa nukahtaa syliin, ainakaan syvästi, torkahdella saattaa. Kun nostaa " päivä" sänkyyn, alkaa reuhaus ja itku, tutti lentää ja kädet vispaa. Siinä kun häntä taputtelee ja keinuttaa jonkun aikaa niin rauhoittuu, ja nukahtaa.
Yöunille mennessä tätä tutin sylkemistä ja rauhoittelua saattaa kestää tunninkin ennenkuin nukahtaa syvään uneen.
Tiedän että helpolla pääsen moneen koliikkiäitiin verrattuna, enkä valitakkaan enkä väsähtänyt ole, mutta
todella kiinnostaa mitä syitä voisi olla tämmöiseen?!?
Vauva on neljäs perheessämme, ja jokainen on käyttäytynyt näin! Onko muilla?
Kommentit (6)
oikein tuli huono omatunto kun luin vastakysymyksesi :)
Niinpä niin, miksi pitäisikään??
Sitä ihminen on kai sellainen että ajattelee kaiken olevan silloin hyvin ja onnellisesti kun kaikki sujuu kuin vettä vaan. Normisti. Vauvat ei itke eikä valita jne., syövät ja nukkuvat, eivätkä häiritse olemassaolollaan. Hymyilevät kun pyydettään ja nukkuvat kun näin äiti haluaa,,, :)
Ehkä on syytä tarkistaa omaa ajattelua,
ja ryhtyä onnelliseksi neljän terveen lapsen vanhemmaksi!
Mutta tosiaan, kannattaahan sitä asiaa ajatella siltä kannalta että vauva on ihan riippuvainen äidistä (ja isästä).
Jostain luettua, että masentunut vauva ei ikinä itke joten kun vauva itkee, voi ajatella positiivisesti että se ei ole ainakaan masentunut :D
Onhan ne ekat kuukaudet raskaita, tosin joillakin tuntuu olevan sellaisia ihmevauvoja jotka nukahtavat naps vaan ja vielä pienestä pitäen aikaiseen illalla.. Itselleni on luksusta, kun tyttö on nyt parin viikon ajan nukahtanut lähes joka ilta viimestään klo 22. On kyllä roikkunut paljon tississä (tuttia ei syö) mutta se roikkuminenkaan ei haittaa, ihanaa on se kun ei ole ollut niitä väsykitinöitä/huutoja :) Ja neiti on hereillä hyväntuulinen ja pirtsakka ilopilleri, vaikka aika kenkku on osannut olla kuukausien varrella! :)
...Kuin olisi omaa ihmettelyä lukenut muutama vuosi sitten :-)
Meillä nyt toinen vauva, joka hieman yli kuukauden ja olen taas joutunut miettimään näitä iltapäivään ja iltaan ajoittuvia tyytymättömyyksiä. Muistan kuinka ihmettilin ensimmäisen lapseni kanssa, että mitä teen väärin, kun iltäpäivällä uni ja rauha ei tulekaan taloon, vaikka muuten vauva oli itse täsmällisyys. Ja nyt taas kun sain pienen tytön niin ennätin miettiä samoja asioita, kunnes muistin lukeneeni vauvan kellosta... Kannattaa tutustua imetystukilistan sivuun: http://www.imetystukilista.net/faq/kello.php
Huomaat, että et ole yksin ja että et tee mitääm vääriin. Meillä ainakin vauvat ovat toimineet juuri tuon kellon mukaan ja se on kummasti helpottanut ja auttanut ymmärtämään uutta perheenjäsentä.
Paljon iloa ja voimia uuteen elämäntilanteeseen ja muista nauttia aamupäivän ja päivän hyvistä hetkistä. Joku viisas on muuten joskus sanonut, että " Ei kokskaan ole ollut niin suloista lasta, ettei äiti ollut iloinen saadessaan sen nukahtamaan"
Alkoi noin 3 viikon ikäisenä ja kesti nelisen viikkoa. Illalla lapsi aivan väsynyt, täynnä ruokaa ja kaiken pitäisi siis olla suotuisasti yöunia ajatellen. Hirmuista tappelua unta vastaan. Tämä oli tuttua jo esikoisen ajalta ja taitaa viesteistä päätellen kuulua tähän ikään. Olen huomannut, että kun vauva " osaa" nukahtaa itsekseen tämä reuhuaminen loppuu vähitellen. Meillä mennään yöunille 20.30-21 ja täyteen tankattu, väsynyt poju viedään omaan sänkyyn puoliunissaan (tajuaa maisevanvaihdon) ja sinne urvahtaa. Eli tuo on tosiaankin normaalia ja vaikka päällään seisoisi se ei auta ;-)
Ainoa mitä jäin miettimään viestissäsi oli tuo tutin räkiminen. Mitä jos vauva ei sitä halua? Meillä esikoiselle yritettiin " opettaa" tuttia joka olikin tosi typerään. Tyttö räki sitä pois ja karjui kuin hinaaja. Tajusin sitten ettei hänellä ollut samanlaista imemisen tarvetta kuin toisilla ja raivostuikin vain enemmän, kun menin häiritsemään tutin takaisin tökkimisellä yöunia. 3 kk pojalla sama juttu, ei omaa mitään vimmattua lussuttamisen tarvetta ja väsyneenä hamuaa nyrkin suuhun ja mussuttaa sitä hetken.
Meidän poika (nyt 1,5 v.) aloitti kolmiviikkoisen hurjan tappelun unta vastaan. Meillä tosin iltanukuttaminen kesti 2-4 tuntia, syliin ei osannut nukahtaa eikä viereen vaan omaan sänkyynsä sitten simahti lopulta pitkän hytkyttämisen ja silittelyn jälkeen. Nelikuisena helpottui hieman ja puolivuotiaana nukahti pari kuukautta aika helposti kunnes keksi, että sängyssä on hyvä juosta pinnoja pitkin.
Nykyään nukahtaa väsymyksestä riippuen aika nopsaan 15 min- 45 min yleensä riehuu sängyssä. Poitsu on aika villi tapaus ja rauhoittuminen unille on edelleen aika hankalaa, mutta silti helppoa verrattuna tuohon kolmiviikkoistilanteeseen. :) Silloin neuvolassa kutsuivat sitä " kuolemanpeloksi" , vauva pelkäsi nukahtaa ja olla erossa turvallisista vanhemmista ja iltarutiineista ja vierellä olosta + rauhallisesta laulusta oli silloin selvästi hyötyä. Nykyään kyse ei enää ole tuosta, vaan poika vaan on niin vilkas luonteeltaan, ettei malttaisi millään nukkua.
Mutta varsin yleistä se siis on. Jotenkin vaan tuntuu, että kaikkien kavereiden vauvat vaan nukahti ja edelleenkin taaperoina nukahtaa ihan itsekseen sänkyynsä... mutta omaa riehujaani en silti vaihtaisi pois.
- miksi vauvan pitäisi osata nukahtaa yksin tai helposti? hän on pieni nyytti, viettänyt melkein vuoden äidin vatsassa, ihan kiinni äidissä ja putkahtaa uuteen maailmaan. Tottakai hän kaipaa läheisyyttä sun muuta.. Kyllähän se ajan kanssa helpottaa. Meillä helpottanut nyt kun tyttö on kohta puolivuotias. Nyt tulee usein uni jo aika nopeasti sänkyyn käydessä tai ainakin ilman karjumisia! Tai no, tästä on nautittu vasta parisen viikkoa että saa nähdä miten jatkossa :)