Muita autonkuljettajan vaimoja?
Laitan tämän vielä tällekin puolelle=)
Eli meillä tilanne on se, että miehellä on oma yritys kuljetusalalla ja hän tekee töitä lähes ma-pe ja on viikonloput kotona. Nyt meillä molemmilla on jälleen kerran vauvakuume, mutta itse mietin tässä omaa jaksamista. Haluan ehdottomasti lisää lapsia, mutta kuinka te muut olette saaneet arjen sujumaan niin, että saatte kaiken tehtyä ilman, että kulutatte itsenne loppuun? Meillä on siis jo kaksi tyttöä, koira ja kissa=) Tällä hetkellä käyn töissä ja tuntuu, että ei ehdi itse lainkaan hengähtää. Miten teillä on asiat sovittu? KÄytkö töissä, kuka tekee mitäkin ym...
Kaipaan todella hieman vertaistukea ja vinkkejä jos vaan löytyy muita " rekkaleskejä" =)
Kommentit (2)
Itse haluaisin jäädä myös pidemmäksi aikaa kotiin, koska töissä käydessä arki on todella paljon raskaampaa. Ollaan puhuttu, että jäisin alkuvuodesta kotiin samalla, kun ostetaan oma asunto jostakin syrjempää. Ollaan myöskin puhuttu, jos hoitelisin myös paperiasioista ainakin osa, jolloin miehen ei tarvitsisi tehdä niitä silloin, kun ehtii kotiin.
Itse olen luonteeltani sellainen, etten tykkää vain olla vaan tarvitsen tekemistä. Tosin kyllähän lasten, koiran ja asunnon kanssa saa päivät hyvin kulumaan ja jos vielä sattuu lähtemään jonnekin kylille niin siinähän ne päivät hujahtaa.
Ei tässä ainakaan tarvitse miettiä, mitä sitä milloinkin tekisi, mutta joskus olo tuntuu hieman yksinäiseltä, kun suurin osa sukulaisista asuu kauempana...
Eli meillä isäntä on pois usein myös viikonloppuisin. Vastapainoisin tulee kyllä joka yö kotiin eli ajot on lähellä. Meillä on lapset 01,04, ja 06. Hyvin on pärjätty, mutta töissä en ole käynyt toisen syntymän jälkeen. Isännän ehdotuksesta ( oma haaveeni ) olen ollut kotona ja hoitanut arjen lisäksi myös osan paperitöistä. Ehtii ja jaksaa jos haluaa. Ei minun elämäni pelkkiä kotia ja lapsia ole vaikka isä ei ehdikkään hoitamaan lapsia. Pidän ompelusta ja lapset jopa antavat välillä ompelurauhan äidille kunhan tulee oikean väriset housut tms. Toki välillä miettii että pitikö näitä tehdä lisää, mutta meillä itse asiassa on näin käynyt harvemmin kolmannen kuin toisen jälken. Omilla lapsilla on melkein 3 v ikäeroa jokaisella ja meille se on ollut passeli. Lyhyemmällä välillä olisi tehnyt tiukkaa oman jaksamiseni kanssa ja pitemällä taas lapset eivät viihtyisi niin yhdessä. Mutta ikäerohan on aina riippuvainen omasta tilanteesta, lasten luonteesta ja siitä onnistuuko itse ajateltu ajoitus :).