Muita äitejä jotka ei jaksais ulkoilla joka päivä...

..ja ei kai se oo tarpeellista ihan JOKA päivä... Viimeks oon ollu 3 kk vauvan kanssa ulkona ulkona viikko sitten kun kävin kävelyllä.. mutta kyllähän sitä tulee välillä laitettua vauva parvekkeelle nukkumaan ja itse asiassa suunnuntaina nukku mummolassa ulkona.. Onhan se totta että sitä jaksaa paremmin ja uni maistuu kun on ollu ulkona, mutta... ei sen takia mun mielestä tarvi ressata!

tuon esikoisen takia huonoa omaatuntoa poden... luulen et hääkii ois rauhallisempi ja söis paremmin (ei nuku päikkyjä vaikka mikä ois!) jos ulkoiltas.

ainakin kerran, vaikka et ehkä tällaista vastausta halunnutkaan ;) Mun lapset olisivat tuon ikäisenä kyllä kiipeilleet seinillä, jos olisivat olleet sisällä koko päivän.

Olisiko mahdollista että isä ulkoilisi hänen kanssaan sitten edes illalla? Tai voisiko hän mennä muutamana päivänä viikossa päivähoitoon, niin pääsisi siellä sitten ulos?

Mulla vajaa parin vuoden ikäinen poika ja pikkuvauva. Poden monesti huonoa omaa tuntoa siitä ku en saa aikaseksi lähettyä ulos esikoisen kanssa. Aina tuntuu olevan jotaki muuta hommaa. Mutta onneks tuo esikoinen nukkuu kuitenki parvekkeella aina päikkärit. Sillon ku jaksaa lähtä sen kans vaikka hiekkalaatikolle niin kyllä huomaa kuinka mielissään se on. Oon kyllä yrittäny nyt vähä parantaa tapojani...:)

nyt on ihan samantekevää ulkoileeko se ollenkaan. Tai siis toki moni vauva esim. nukkuu paremmin ulkona raikkaassa ilmassa, mutta sama onnistuu sisällä kun tuulettaa kunnolla =)



Mutta jos kerran itsekin huomaat että vanhempi lapsi kaipaisi enemmän ulkoilua, ts. syö ja nukkuu paremmin ulkoiltuaan, niin kyllä silloin kannattaisi sen verran saada itsestään irti että kerran päivässä edes menee ulos. Teillähän on koko päivä aikaa, eikä sade ole mikään este, sadevaatteet on keksitty ;)



Ei minuakaan aina välttämättä niin huvittaisi mutta itsellekin tulee parempi olo kun on kunnolla ulkona pari kertaa päivässä. Lapsi ei varmaan viihdy kauaa ulkona ellei siellä ole mitään tekemistä, mutta ettekö voi mennä vaikka kävelylle? Isommalle lapselle seisomalauta jos ei jaksa kauaa kävellä, ja muuten annat kävellä omaan tahtiinsa ja tutkia kaikki kivet ja kävyt.



Kyllä lapsen varmaan saa " opetettua" viihtymään kotona jos ulkoillessa vie aina samaan tyhjään puistoon ja äitiä tympäisee ja vauvakin huutaa, mutta harvoin tällaiset lapset sitten myöhemminkään juuri jaksavat innostua liikunnasta. Motoriikkakin kehittyy ulkona kiipeillessä ja temppuillessa, pelkästään kotona möllöttäessä lapsesta tulee kömpelö eikä uusien asioiden kokeileminen jossain vaiheessa enää innosta kun kaikki on paljon vaikeampaa kuin ketterille ja liikkuvaisille lapsille.

Aamupäivä olisi paras aika ulkoilla tai käydä kaupassa tms vauvan kannalta. Jos joudumme käymään ruokakaupassa, sieltä ehditään kipin kapin syömään, eikä ulos ollenkaan. Iltapäivät joskus vain vilahtavat ja sitten onkin ilta.. Ja joskus olisi tosisaan tehtävä aikaa vaativia kotihommia. Käytännössä esikoinen 4-v ulkoilee kuitenkin lähes päivittäin, viimeistään illalla. Viime aikojen flunssa+sateet tietenkin ovat olleet poikkeus. Meillä vain noi siirtymiset paikasta toiseen kestävät välillä niin kauan, että ulos lähtöön valmistautuminen on paras tehdä etukäteen, muuten huutaa esikko ja vauva. Joskus on pakko laittaa esikollekin ulkovaatteet väkisin päälle ym, kun sisällä touhut menisivät ihan överiksi. Meillä tyttö viihtyy ulkona hyvin, jos on seuraa. Meilläkin ongelmana, että ihan lähellä ei ole kummallekaan seuraa ja sen vuoksi tyttö voi haluta pian sisään. Sateisina kiukkupäivinä näin syksyllä hyvän houkutin on ollut saippuakuplien puhaltelu katoksessa. Nyt tyttö jo haaveilee lumesta.. Usein ulkoiluttomat päivät kostautuvat sitten illalla.. Jaksamista!

..mutta meillä ainakin pojat kiipeilisivät seinille jos eivät ulos pääsisi. Eikä omakaan pinna sellaista menoa sisällä kestäisi.. Sitä paitsi huomaan itsekkin olevani paljon virkeämpi ja paremmalla tuulella kun tulee päivittäin kunnolla ulkoiltua!!! Meillä tosin ulkoilu aika helppoa isommat (4 ja 5vee) pukevat itse ja ulkoilevatkin paljon ominpäinkin omalla pihalla (asumme omakotitalossa rauhallisella alueella ja valvon poikia ikkunasta). Meidän 7viikkoinen pikkumiehemmekin nukkuu oikein hyvin vaunulenkeillä joten kävelemässäkin tulee usein käytyä. Isommat lähtevät aina todella innoissaan lenkille. Ovat tänä kesänä oppineet ajamaan ilman apupyöriä!!!! Ja onhan välillä mukava poiketa leikkipuistoonkin!! Eikö teillä ole lähistölä puistoa jossa kävisi muita äitejä, saisit itsekkin seuraa? Tai onko kerhoja? Meidän " isot" pojat käyvät kaksi kertaa viikossa kerhossa ja ulkoilevat aina sielläkin ihan kerhon lopuksi. Ulkoilemme myös vauva kantoliinassa, näin hän voi nukkua tai olla hereillä ihan kuinka vaan (vaunuissa ei oikein hereillä ollessa viihdy).

Ota tavaksi mennä joka päivä samaan aikaan, niin siitä tulee itsellekin rutiini ja tulee lähdettyä. Kyllä minusta on isomman hyvä päästä ulkoilemaan ainakin kerran päivässä. Meillä on 3.5vuotias, jonka kanssa ollaan kolme kertaa päivässä ulkona, jos on hyvä ilma.



Ei aina jaksaisi mutta kylläpä menee kaikilta hermot, jos ei mennä ulos. Aamulla aamupalan jälkeen vauva nukkuu meillä rattaissa aamu-unet ja esikoisen kanssa mennään joko puistoon tai metsään (silloin vauva on liinassa). Ulos mennään satoi tai paistoi ja jo puolituntiakin tekee hyvää ja saa kaikki hyvälle mielelle. Usein sieltä ulkoa on vaikea lähteä takas sisällä, kun pitäs lounasta tulla laittamaan.



Reippaasti vaan matkaan!

itse menen kun siltä tuntuu. eli yritän joka pv edes vähän aikaa mutta hyvällä omallatunnolla ollaan joskus koko pv sisällä jos ei vaikka kiinnosta pätkääkään ulkoilla. lapset ovat viihtyneet ihan kivasti, muovaillen, maalaillen, piirrellen tai vaan leikkien ja lueskellen. eli meillä ulkoillaan kun kiinnostusta on.

Kyllä kuukauteen aina muutamia sellasia päiviä tulee.

Ennen minullakin oli siitä huono omatunto, mutta ei enää nykyään.



Meilläkin muuten se kurja tilanne että pihalla ei ole muita lapsia, eikä äitejä.. Vieressä on leikkikenttä, eikä sielläkään ole... =/ Se harmittaa aikalailla..



Niin ja lapset meillä pian 3v. ja 5kk (nuorempi nukkuu ulkona aina päikkärit).

Odotan kyllä että lapset kasvaa ja menevät itsekseen ulos.. =) Sen verran olen laiska niissä hommissa, että mielellään katon vaan ikkunasta.. =D

jaksa vääntäytyä, varsinkin jos on huono ilma. naapurimme taas on sellainen superulkoilmaihminen, joka on monta tuntia päivässä ulkona ja monta kertaa. kun me olemme aika aamu-unisia ja hitaasti käynnistyviä, niin olemme vielä monesti klo 10-11 maissa ihan " vaiheessa" . minusta on ihan tyhmää jos on " pakko" tehdä jotain. kyllä mekin käymme leikkipuistoissa (esikoinen 4,5 v ja vauva 10 kk), muttei joka päivä eikä samaan aikaan. ei sitä joka päivä jaksa samaa rutiinia. esikoinen käy päiväkodissa osapäivähoidossa, sitä kautta tulee joka päivä pakollista ulkoilua--ja suporaan sanoen olen iloinen että mä säästyn siinä yhdeltä pukemiskerralta(olen ihan kauhea äiti varmaan).



mutta älä nyt ap ota huonoa omaatuntoa- ei kaikkea ole aina pakko tehdä " by the book" . itse inhoan lausetta" no mennään nyt ulos kun on niin hyvä sää" - mitään ei ole pakko tehdä jos ei joskus mieli tee.

hyväähän se ulkoilu aina tekee, oli sitten kyseessä vauva, vähän isompi lapsi, aikuinen tai vaikkapa koira. mutta mitenkään pakollistahan se ei ole jos ei siltä tunnu. mutta monesti vain taitaa olla niin että se itse lähteminen tuntuu niin vaikealta ja sitten kun pääsee ulos asti, niin huomaa että ihan kiva kun tuli lähdettyä. ainakin itse huomasin jo ennen vauvaa, että välillä ei olisi huvittanut lähteä koiran kanssa lenkille, ajattelin että käyn vain pikaisesti pissattamassa koiran, jossain vaiheessa vaan huomaan jatkavani matkaa yhä kauemmas ja kauemmas, eikä lenkkeily enää tunnu lainkaan vastenmieliseltä...

mutta eipä syytä potea huonoa omaatuntoa, vaikkei aina huvitakaan.



hannnah

mua kanssa tympäsee mennä ulos palloileen. meillä 2v8kk ja 7kk. vauva nukkuu ulkona joten on n 5h pihalla päivässä. pakotan aina itteni esikoisen kanssa ulos ku pikkunen herää ekoilta päikkäreiltä n klo 11. tulee sit unikin paremmin ku on edes vähän käyty pihalla. mut usein kyllä ei kiinnostais lähtee...



tepa

Nyt siis itsellä poika 7kk, ja ensi vkolla otan neljänä pvnä vkossa miehen siskontytön (1v.9kk) hoitoon, toukokuun loppuun asti... Innolla kyllä odotan tulevaa, mutta saa nähdä, kuinka selviän " pakollisten" ulkoilujen kanssa.

Poikaa en joka päivä käytä ulkona, esim. jos tosi huono sää. Mutta tämän tytön kanssapa tuleekin varmaan se ongelma, mistä moni puhui, että hyppii pitkin seiniä, jollei pääse ulos. Niinpä on valittava kahdesta pahasta pienempi, ja viedä lapset päivittäin ulkoilemaan - ihan oman mielenterveyden takia ;) Kauhulla odotan jotain rankkasadepäiviä, kun ei tyttö katso edes piirrettyjä vielä: mitä sitten teen??? (Tai siis mitä mielekästä tekemistä sen ikäiselle keksii..?)

Ja toinen ongelma tuossa ulkoilussa oman laiskuuden lisäksi on se, että mitäs jos jäbä ei viihdy pihalla lainkaan.....*huoh* No, se kuitenkin pienempi ongelma :)

Mutta olen myös todella hidas aamupuuhissa, ja aamuisin myös TOSI väsynyt (en tod ole aamu-ihmisiä), joten täytyy varmaan pakottaa ittensä heti aamupuuron jälkeen pihalle =) Ties, vaikka vähän piristyisin, heh! Saas nähdä, kuinka käy...



Mutta ap:lle siis yhteenveto: ei se mikään pakkopulla ole, joka päiväinen ulkoilu. Voihan se toisaalta helpottaa päivän kulkua, jos lapsi syö ja nukkuu paremmin, ja itselleni siis olisi pahinta tuo energian purkaminen sitten muuhun, jos ei ulkoilla. Teet ihan niinkuin itsestä parhaalta tuntuu! :)



Terkuin laiskimus Pi-Ki, joka koittaa ottaa itseään niskasta kiinni... ;)

Olin kieltämättä hämmästynyt edellisistä vastauksista, sillä meillä ulkoillaan 2 v. 9 kk:n ikäisen esikoisen ja kahden kuukauden ikäisen vauvan kanssa päivittäin. Tietenkään kipeänä ei ulos mennä ainakaan kovasti riehumaan, mutta muuten esikoisemme elämässä ei kovin monta täysin sisällä vietettyä päivää ole ollut. Myös kaikki pihapiirimme lapset ulkoilevat päivittäin.



Itse pidän ulkoiluja päivän henkireikinä, joita kovasti odotan! Päivä kuluu paljon nopeammin ulkoilujen rytmittämänä ja mielestäni lasten kanssa on sitä paitsi paljon helpompaa ulkosalla, varsinkin, kun vauva yleensä nukkuu sen ajan. Meillä tosin esikoisen pukemisessa ei ole koskaan ollut ongelmia ja hän lähtee lähes aina ulos mielellään.

Sadesäätä en myöskään pidä verukkeena sisälle jäämiselle, saati sitä, ettei äitiä huvita! Meillä tingitään mieluummin kotitöistä, kuin jätetään ulkoilut väliin.

...noita ketjun vastauksia, ettei ulkoilmaa tarvitse päivittäin. Kyllä se on oleellista kaikille, myös äideille. Miten ihmeessä te jaksatte olla sisällä tunkkaisessa ilmassa koko päivän?



Ja itse en kyllä todellakaan veisi lastani hoitoon paikkaan, jossa ei ulkoilla päivittäin. Päiväkodissa ulkoillaan useita tunteja päivässä ja minusta mitä enemmän, sen parempi. Se vaikuttaa niin moneen asiaan: ruokahaluun, nukkumiseen, mielialaan jne.

Ja samaa mieltä olen siinä joidenkin kanssa että se rytmittää päivää mukavasti ja koko päivä sitten sujuu mukavammin. Minua oikein aina harmittaa jos on huono sää, mutta menemme kyllä ulos vaikka vähän sataisikin, ihan kaatosateessa en nyt välttämättä lähde, vaikka ehkä sitten vaan kauppareissulle että vähän pääsee jalottelemaan edes.



Meillä on 2v10kk poika ja 5kk vauva. Nyt on vauvan rytmeihin osunut nuo ulkoilut sopivasti niin että aamupäiväunien aikaan ollaan ulkona yleensä 11-12.30 ja illalla sitten taas 17.30-19.30 välillä joskus koko aikakin, yleensä ainakin tunnin. Meillä kyllä auttaa se, että on pojan ja äidin kaveri aina ulkona myös ja silloin kaikki viihtyvät :) Poika tykkää kovasti olla ulkona varsikin kun on muita lapsia. Muutenkin varmaan olisi, mutta silloin vaatii vähän äitiä leikkikaveriksi :). Vauva viihtyy onneksi vaunuissa hereilläkin, ainakin puolisen tuntia kerrallaan ja sitten on sylissäkin. Nyt kun tulee illalla jo aikaisin pimeä, niin se vähän haittaa vauvaa ja tietty kylmemmät ilmatkin ja tuuli.



Mies aina välillä ihmetteleekin että miten sä viittit aina lähteä ulos mutta kyllä sen huomaa miten se päivää helpottaa ja on sellainen henkireikä. Kyllä sitä aikaa jää kotitöihin silti ja muuhunkin touhuun. Poikakin leikkii sitte sisällä itekseen tosi hyvin kun laittaa ruokaa ja siivoaa kun on saanut olla ulkona.



Eli kyllä meillä ulkoilu kuuluu aina päivään ja jos jostain syystä ei ulos mennä niin silloin yleensä on tilalla jotain muuta " ohjelmaa" , esim. nuo kauppareissut, kyläilyt, perhekerhot, avoin päiväkoti jne...

jos ei muuta niin ainakin koiranpissatukset. Ihan koko päivää en sisällä itsekkään kestä, mutta nyt on ollut pakko ottaa rauhallisemmin lääkärin käskystä. Onneksi tyttö (melkein 2-vee) voi ulkoilla rivarimme rauhaisalla sisäpihalla muiden lasten kanssa (mm oma isoveli 12-vee mukana). Tosin myönnettävä että ennen kun asuimme kerrostalossa (ilman hissiä) oli paljon suurempi kynnys lähteä ulos ilman " järkevää" syytä...

tta joo, alle vuosikkaana kun tyttö ei vielä kävellyt itse ulkona, ei välttis oltu ulkoilemassa päivittäin: tyttö kyllä nukkui ulkona partsilla, ja minä kuljetin koiraa ilman lasta (joku muu perheestä oli tietysti tytön kanssa kotona) kun ei aina viitsinyt kantaa ees-taas rappusissa.