Ummetuksen jälkeinen " kakkaamiskammo" 3v:lla, mikä neuvoksi?
3v pojallamme on aina ollut taipuvaisuutta kovaan vatsaan. Syö kyllä hyvin puuroa aamuin illoin ja paljon leipää, joskus jopa niin ettei meinaa kunnon ruoka maistua kuin vähän ja sitten leipää päälle. Kuitujen osuus viljatuotteista on aika hyvä, ja joka ilta laitan lusikallisen luumusosetta puuroon. Mutta muuten sitten..
Poika on ollut aina aika nirso ruuan suhteen, hedelmistä ei mene kuin banaania ja vihanneksista ei mene mitään. Joskus olen onnistunut porkkanaa saada menemään " piilottamalla" ;)
Maitoa olen nyt vähentänyt, menee se ummetuksessa suositeltu n. 5 dl/pv. Veden juontia olen hänellä lisännyt reilusti, tänään joi n. 7dl.
Viime viikolla synttäriherkuttelujen ja poikkeuksellisen hapankorppubuumin jälkeen pojan vatsa meni taas täysin kovalle. Itki ja huusi potalla, ei auttanut kuumemittarirasvaukset, ei lakritsi, ei luumun lisääminen, ei vesi, ei kerrassan mikään. Jouduin laittamaan kahtena peräkkäisenä iltana pojalle mikrolaxin, sitten oli päivä välissä (kakkaamatta) ja taas microlax seuraavana iltana.
(tohdin laittaa ne, kun viime syksynä jouduttiin sairaalassa asti saman vaivan takia käymään ja ensikeino olisi ollut sieläkin microlax).
Sitten pojalla tuli kakka suht normaalisti kolmena iltana, kun oli jo kovimmat kakat tulleet " edestä pois" ja luumusoseet, mallasuutteet yms. alkoivat vaikuttaa.
Mutta eilen tuli taas takapakkia: pojasta huomasi selvästi, että hän viivytteli vessaanmenoa, ei myöntänyt ensin kakkahätää, sanoi ettei ole vatsa kipeä yms. Sitten kuitenkin pitkän houkuttalun ja vielä pidemmän istuntasession (3 tuntia! taukoja toki välillä) jälkeen hän sai kakattua. Kakka ei edes ollut kovin kovaa, vaikka sitä olikin paljon. Ilmeisesti pylly on vielä arka ummetuksen jäljiltä ja poika ei uskalla ponnistaa kakkaa kuten normaalisti, vaan pidättelee sitä. Oli kuitenkin kakkaamisestaan sitten loppujen lopuksi kovin tohkeissaan ja meni iloisena nukkumaan, kun vatsakipu loppui.
Nytkin pitäisi kakan oleman jo aika pehmeää, kun niin paljon on vettä juonut.
Tänä iltana kuitenkin taas ei uskaltanut kakata. Vaistosi varmaan minunkin ärtyneisyyteni ja väsymykseni (poika kakkaa yleensä aina ennen nukkumaanmenoa, ja kaikki kotityöt olivat itsellä illalla rästissä, aika meni vessassa seurana istuessa vaikka yleensä haluaa kakata yksin), mikä ei varmaan edesauttanut asiaa yhtään. Yritti ponnistaa monta kertaa, leikki ja touhotti kaikkea, välillä taas itki ettei jaksa istua kakalla. Enkä itsekään jaksanut sitten enää, poika meni nukkumaan ja sanoi " ettei ole" maha yhtään kipeä. Varmasti ilma silti sielä jo kiersi ja nipisteli.
Huohhhh..mikä neuvoksi?? Millä saada " kakkaamispelko" pois?
Mietin jo sitäkin, pitäisikö varmuudeksi käydä laajemmissa tutkimuksissa? Tällä hetkellä oma käsitykseni on, että kakka olisi suht notkeaa, mutta jännittämisen takia poika panttaa sen tuloa ja kovettuuhan se, kun ei pääse pois silloin kun pitäisi. Itselläni on myös taipuvaisuutta kovaan vatsaan, joten lienee minulta perinyt vaivan.
-pupsu
Kommentit (7)
juoksee puolisenkin tuntia ympäri kotia ja itkee, että kakka ei tule. Ja äidin sydän itkee verta vierestä seuratessa, kokemusta on kovasta vatsasta itselläniki. Kierre kanssa alkoi, kun pari kertaa maha oli kovalla, nyt tuppaa panttaamaan vaikka kuinka rohkaistaisiin kakkaamaan pönttöön, pottaan, vaippaa, ihan minne vain suostuisi. Neuvolassa kysyin asiasta ja täti neuvoi antamaan Levolacia esim. kuukauden ajan, jotta kakka saadaan pehmeäksi ja sitä myötä poika unohtamaan kammonsa. On ihan turvallista ainetta, eikä kuulemma suoli tule siitä riippuvaiseksi. Eli me yritetään nyt tällä, poika tykkää onneksi kakkalääkkeestään kuin hullu puurosta:).
Meillä 3-vuotiaalla ihan sama juttu. Normaalisti kakkaa useamman kerran päivässä ja jos tuppaa kovettumaan niin ei millään uskaltais edes yrittää. On kamalaa kattoa sitä ympäri juoksevaa tuskaista poikaa kun kakattais mutta sattuu ja pelottaa ja itkettää vaan. Viimeks vaivan pahentuessa vietiin lääkäriin, joka määräs myös ensiavuks noita microlax-peräruiskeita ja lisäksi ainakin kahdeks viikoks aamusin Duphalacia. Nyt ei olis viimeks antanu laittaa peräruisketta mut se autto sit kuitenkin kun saatiin vihdoin laitettua. Meillä on tainnu periä kummaltakin vanhemmalta ton ummetukseen taipuvaisen vatsan, voi raukka... Poika ei oikein syökään mitään, tulee toimeen tosi vähällä, joten on kummallista että sitä kakkaa sitten tulee niinkin usein...
Reilu 2v tyttömme ollut aivan vauvasta lähtien kakkapanttaaja. Nyt viimeiset pari kk olleet erityisen vaikeita, välillä oli jo pitkään helppoa tämän asian suhteen. Ymmärtääkseni vaiva on yleisempi tytöillä. Meilläkin selvästi periytynyt itseltäni tämä tylsä ongelma!
Meillä myös ensiapuna oli tuo Microlax-ruiske, jolla kovimmat kakat tulivat ulos, eikä tarvinnut pienen itkeä... Sen jälkeen ollaan lisätty ruokavalioon enemmän leseitä ja vihanneksiakin on mennyt kivasti.
Ostin myös Duphalacia ja teippasin päälle Tikrun kuvan. Nyt meillä on ennen aamupuuroa aina ensin " Tikru-mehua" , joka jollain tapaa pitää yllä pehmeämpää vatsaa.
Vaikka muuten ollaan jo melkein päästy vaipoista ja tyttö on lähes päiväkuiva, kakkaa ei suostu tekemään pönttöön, vaan aina vaippaan. Toivon, että tulevan kesän aikana saatais tämäkin asia kuntoon, ja voisimme jättää vaipat kokonaan pois.
Surukseni huomasin, että meidän nuoremmalla on ihan sama taipumus. Hän onneksi lähti nyt liikkeelle, oppi juuri konttaamaan ja kävelemään kärryn kanssa, mikä osaltaan tuo ainakin hieman helpotusta tähän vaivaan.
Muuta neuvoa en osaa sanoa, kuin että ajan kanssa yritetään mekin. Liikunnan lisääminen ja kivan puuhastelun positiivinen, rentouttava vaikutus toivon mukaan tepsii, ja ongelma häviäisi tai lievenisi edes sitä mukaa kun lapsi kasvaa.
Desico.
Hei!
Eli niin kauan ummetuslääkettä, jotta kakkaamista ei tarvitse enää pelätä. Sitten sitä voi alkaa vähentämään.
Meillä pitkäaikaisen ummetuksen syyksi paljastui maitoallergia ja kun maito jätettiin pois niin vatsakin toimii. Muutaman kerran on tavallista jogurttia kokeiltu ja saman tien on vatsa kovana ja kakkaa väännetään itkun kanssa.
Kävimme asian tiimoilta lasten lääkärillä ja testeissä.
Jos siis vaiva jatkuu pitkään niin kehottaisin käymään lääkärissä. Meidän neidille oli muodostunut jo alkava peräpukama ummetuksen takia!
silloin kun tehtiin syksyllä se sairaalareissu asian tiimoilta, lääkäri suositteli kanssa Duphalacia. Ostin ja kokeiltiin muutama päivä, mutta siitä tuli pojalle ihan hirveät vatsanväänteet, kovemmat kuin kakkavaivasta! En tiedä sitten miten Levolacin kanssa kävisi, toimintaperiaatehan on sama.. Poika alkoi jo pelätä ruualla, ettei kai vaan tarvi ottaa kakkalääkettä. Annoin sitä muistaakseni 2,5 ml/pv, eli en paljoakaan, mutta sekin määrä sai aikaa vatsanväänteitä. Olisiko ollut sitten jotenkin liian tujua meidän pojalle.
Ehkä kokeillaan Levolacia seuraavaksi. Tänään muuten pojalta tuli kakka, kun iskäkin tuli työmatkalta kotiin, eli lienee ollut osaltaan psyykkistäkin ja vatsakin " rentoutui" kun iskäkin on taas kotona (ikävöi kovasti kun on poissa, on iskän poika ollut aina). Mutta vastaisen varalle pitäisi silti miettiä jokin konsti.
Meidän kuopus kärsi vauvana ummetuksesta.
Lastenlääkäri määräsi gefilus-kapseleita säännölliseen käyttööön ja se auttoi meillä. Nykyään käytetään gefilus-tuotteita päivittäin mm. maitoa ja jogurtteja
3-vuotiasta poikaa, jolla oli kakkauskammo, eli ei suostunut potalle eikä pöntölle. Hänelläkin oli kai ollut ennen vatsa kovalla, ja pelko oli tullut siitä. Ja tietysti, kun ei mene potalle, kun on hätä, vatsa kovettuu, ja taas sattuu kakatessa jne. Eli kierre on valmis.
Pojalle oli hoitona antaa useamman viikon ajan Levolaccia, joka piti vatsan tosi löysänä. Piti tuoda potta hirveää vauhtia paikalle, kun poika sanoi, että on kakkahätä. Tätä jatkettiin niin kauan, että poika unohti sen, että oli aikoinaan pelännyt kakkaamista.
Käy kumminkin asiasta lääkärillä. Vaiva ei ole mitenkään outo. En ehkä uskaltaisi alkaa omin päin antaa Levolaccia, jos ummetukseen olisi vaikka jotain toiminnallisia syitä.