3,5-vuotias poika ja väkivaltainen käytös
Minun 3,5-vuotias poikani on alkanut lyoda, tonia ja potkia omia kavereitaan. Sita tapahtuu kiusaamis- ja huomionhakumielessa. Vanhempia lyodaan jos asiat eivat mene mielen mukaan. Talla hetkella poika myos valtavan kateellinen omista leluistaan, mika lienee ikaan kuuluvaa.
Poika kay paivakotia ja on tottunut olemaan ja leikkimaan lasten kanssa. Pojalla on kavereita, mutta en tieda miten kauan, kun eihan kaverit tuollaista kaytosta katsele. Paivakodissa on yksi todella aggressiivinen lapsi, joka saattaa hyokkailla muiden lasten vanhempienkin paalle ja minun poikani muiden muassa pelkaa tata lasta. Olenkin miettinyt, onko poika saanut sielta mallia kayttaytymiseensa.
Poika alkoi puhua myohaan, vasta 3-vuotiaana. On melkoisen ujo lapsi eika tuo itseaan vahvasti esille.
Kavereiden lyominen ja toniminen on paivittaista. Se tuottaa jo ongelmia omiin ystavyyssuhteisiin, kun jotkut vanhemmat pahoittavat mielensa kun poika lyo heidan lapsiaan (isompiaankin). Me rankaisemme poikaa ja laitamme jaahylle ja puhumme hanen kanssaan asiasta usein.
Milta tama kuulostaa teidan mielesta? Pitaisiko huolestua?
Kommentit (5)
puhepuolta tutkittu enemmän? Kun puhe on ollut noin pahasti viiveistä, on aika todennäköistä, että ongelmia on yhä (vaikka lapsi arkipäivän tilanteista puheellaan selviäisikin).
Ei ole mitenkään tavatonta, että kielellisistä ongelmista kärsivillä lapsilla ilmenee vastaavanlaista häiriökäyttäytymistä. Käytös tulee selkeämmin esiin, kun ikätoverit alkavat hoitaa asioita puhumalla, mutta jos lapsen kielelliset taidot eivät riitä tunteiden erittelyyn ja asioiden selvittelyyn, astuu " ruumiinkieli" kuvaan...
Kuten hevosmiehet sanovat " kun taito loppuu alkaa väkivalta" , puhuen asioiden selvittäminen onkin haastava taito kaikille lapsille, saatika kielellisistä ongelmista kärsiville.
Samaisesta aihepiiristä tulee mieleen, että oletteko yrittäneet käyttää kuvia puheenne tueksi, kun olette tuosta tönimisestä ja lyömisestä puhuneet. Kannattaa yrittää selkeillä sääntökuvilla näyttää mitkä asiat ovat kiellettyjä ja johtavat jäähyyn. Toimii paljon tehokkaammin kuin puhe!
Kannattaa hetki miettiä miltä itsestä tuntuisi jos olisi paljon mielipiteitä eri asioihin, mutta niitä ei saisi mitenkään ilmaistua. Turhautumisen määrä voi olla valtava ja lapsi toimii täysin tunnekuohun vallassa...
Taytyypa ottaa puheeksi asia paivakodissa ja kysya miten lapsi saa asiansa siella hoidettua.
Poika kylla osaa puhua ja selittelee pitkat patkat, mutta saattaa tosiaan olla, ettei pysty kaikkea ilmaisemaan kuitenkaan. Joutuu valilla tosissaan hakemaan sanoja. Meidan koti on 2-kielinen ja poika osaa toista kielta paremmin.
Eli päiväkodissa aloitettiin 1½kk sitten. Alkuun meni ihan kivasti, nyt poika on alkanut töniä pienempiään, ei siis samaa kokoluokkaa olevia tai isompia, ainoastaan pienempiä. Asiaan on puututtu PK:n henkilökunnan taholta ja tietenkin minä olen huolissani näistä pienemmistä, ja omastani myös. Jotain ikävämpää voi sattua jos tuo meininki jatkuu.
Poika oppi puhumaan kunnolla tuossa 2,5v ikäisenä, ei puhu vieläkään kunnolla vuorovaikutteisesti vaikka puhuukin paljon.
Ollaan alettu purkamaan tilannetta neuvolan avustuksella ja menemme neuvolapsykologin luokse hakemaan avaimia ja toimintaohjeita pojan auttamiseksi.
Neuvolan mielestä tilanne on lähinnä sopeutumisvaikeus isoon ryhmään ja mustasukkaisuutta näitä pieniä kohtaa, lisäksi on turhautuminen kun ei osaa ilmaista itseään sanoin. En ole kauhean huolissani pojan käyttäytymisestä vielä, mitään erityislapsi-adhd-kehityshäiriö-ongelmaa tuskin on, ainakaan neuvolantädin havaintojen perusteella.
Kuulostipa aloittajan tilanne tutulta. Myös meidän nyt nelivuotias, töni ja saattoi vähän lyödäkin toisia. Tätä tapahtui varsinkin silloin, kun kotiimme tuli vieraita lapsia. Itse tulkitsin tilanne siten, että töniminen oli jonkinlaista huomioinhakemista vierailta lapsilta. Kolmivuotias ilmeisesti ajatteli isoveljen saavan suuremman osan toisten lasten huomiosta, joten hän käytti vähän kroppaansa. Tähän kyllä puututtiin heti, eikä vähään aikaan enää lyöty tai tönitty. Pojallamme oli myöskin puheen kehittymisessä viivettä siten, että hän puhui kokonaisia lauseita, mutta hyvin " lässyttäen" Toiset lapset eivät välttämättä ymmärtäneet hänen puhettaan. Sekin tietenkin saattoi olla yhtenä syynä harmilliseen käytökseen.
Vanhempien ja isovanhempien kanssa oikein puhelias ja nauravainen. Samoin omien kavereidensa kanssa. Paivakodissa katselee aluksi sivusta, mutta on oikein sosiaalinen ja kavereita on paljon. AInakin viela.