Apua, isosisko puree...Miten saa loppumaan?
Meidän 2-vuotias harrastaa puremista. Miten ootte saaneet sen loppumaan? Joskus siis tulee kausia, että purraan ja sitten se taas unohtuu. Joka kerta torutaan ja pannaan " jäähypenkille" miettimään. Ollaan yritetty selittää ja kieltää... Mutta ehkei hän edes tajua miten se koskee kun puree. Vaikka aina säihkähtää reaktiota (huutoa ja kiljahtamista) ja käy itsekin itkemään. On siis purrut äitiä ja pikkuveikkaa. Ei tämä nyt jokapäiväistä ole eli silleen ei iso ongelma ja ainakaan vielä ei ole purrut toisia lapsia kylässä. Mutta poishan siitä pitäs päästä!! Että ei pure ketään eikä koskaan...
Kommentit (7)
Minun äiti aikoinaan puraisi pikkuveljeäni takaisin kun oli kova puremaan.... tämä auttoi koska hän tunsi kuinka se sattuu... kaikkea voi kokeilla... =) onnea... meillä 4.5v poika ei onneksi ikinä ( ainakaan vielä ) ole oppinut tuota puremista ja toivottavasti ei opikkaan....
Siis onhan meilläkin käyty molemmilla pojilla tuo vaihe tuossa 1 vuoden kieppeillä läpi, että purtiin ja erityisesti äitiä. Mutta nyt meille on muododtunut todellinen ongelma, kun 4-vuotis isoveli peree 2½vuotiasta veljeään. Sitä ei tapahdu joka päivä ja menee päiviä/viikkoja, ettei tuota puremista esiinny. Jotenkin olen sen huomannut liittyvän sellaisiin tilanteisiin, joissa isoveli ei keksi kiukulleen mitään muuta keinoa purkautua kuin tuo pureminen. ja liittyy siis yleensä tilanteeseen, joissa pikkuveli sotkenut/häirinnyt leikkejä. Isoveli puree todella tosissaan enkä ole vielä keksinyt keinoa saada tuota loppumaan varsinkin kun tilanne aina tulee todella yllättäen. Yleensä leikkivät ihan mukavasti keskenään välillä tietysti normaalisti kinastelleen; ovat kyllä ehdotomasti toistensa parhaita kavereitakin....
On ihan jonkun lastenpsykologin ohje. Kuulostaa aika julmalta, mutta ainakin heillä toimi. Kaiketi lapsi tajus kuinka sattuu.
Meillä ei puremista ole esiintynyt kummallakaan, joten en tiedä miten itse toimisin. En kyllä ehkä kuitenkaan lähtisi itse puremaan...
Minsku
2-vuotias neiti puree 8v ja 7v isoveljiään tai minua. Viimeksi eilen kuului karmiva huuto ja toinen perään, kun neiti oli iskenyt hampaansa vanhemman veljen alaselkään/pakaraan. Harvoin sitä tapahtuu ja yleensä kun ovat oikein peuhanneet ja riehuneet yhdessä. Minulla kohteena ovat olleet reidet ja käsivarret. 4kk pikkuveljeään ei ole onneksi purrut eikä toivottavasti purekaan.
Kerran toinen veljistä oli puraissut takaisin ennen kuin ehdin paikalle, mutta ei ainakaan meillä lopettanut neidin touhuja.
Mutta täällä ollaan kiinnostuneita myös neuvoista.
se että puraisee purevaa lastaan ei kyseistä toimintaa lopeta. Sillä siinähän lapsi vain oppii että muutkin purevat. Miten voi opettaa lasta olemaan purematta jos itse tekee samoin?
Oma lapseni oli kova puremaan pienempänä. Muistaakseni joskus vuoden tai vajaan vuoden iässä oli ensimmäinen paha kausi ja toinen sitten lähempänä kahden vuoden ikää. Olin jostain aikaisemmin lukenut että lapsi puree koska ei saa sanallisesti viestiään perille. Oma lapseni kuitenkin puhui jo ihan sujuvasti " toisena puremiskautena" , joten hänen kohdallaan väite ei varmaan pitänyt paikkaansa.
Itse olen ajatellut että pureminen on ihan lyömiseen ym. satuttamiseen verrattavaa toimintaa. Eli toisen satuttamisesta seuraa anteeksipyyntö.
Itse joskus kiljahdin ihan pelästyksestä aika kovaa lapsen purressa ja tämä vähensi lapsen puremisintoa minua kohtaan. Toisia puri silti samaan tahtiin.
Se puremisvaihe meni ohi lapsen kasvaessa.
Meillä pureminen loppui, kun karjaisin kovaa (ihan spontaanisti, kun se sattui). Kaikilla tämä ei tehoa, varsinkaan jos purraan toisia lapsia. Naapurin lapselle (oli silloin meillä hoidossa) sanoin varsin napakkaan ja tuomitsevaan äänensävyyn, että ei saa purra, se sattuu. Tepsi, ei ole purrut. Asiaan varmaan vaikutti se lisäpelottava homma, että olin naapuri, en äiti. Niin ja tämä lapsi on melko kiltti luontoinen.
Olet varmaan koittanut kaikenlaista. Aiemmin oli mainintaa siitä takaisin puremisesta lapsen taholta. Se varmaan joillakin toimii, kun asia päälle selitetään. Aikuinen ei mielestäni saa purra. Toisaalta jos lapsi on jo melko iso ja pureminen vain jatkuu, voi sekin keino olla varteenotettava jos lapselle hyvin selitetään miksi aikuinen puri ja tällöin aikuisen ei ehkä ole syytä kuitenkaan ihan täysillä purra. kaveriperheessä näin tehtiin ja en ole kuullut puremisen jatkuneen. 2v on kuitenkin minusta ihan liian pieni tällaiseen. Hänelle se varmaan tekisi puremisesta luvallista.
En osaa poppakonstia antaa, mutta pitäisin tärkeänä, että asiaan puututaan joka kerta. Joku rankaistus tai tiukka komennus siitä on aina tultava. Tämä jo ihan perheen muiden lasten takia, että eivät luule, että tämä lapsi saa jotain, mitä muut eivät tai pahimmassa tapauksessa totea, että pureminen on ihan luvallista kaikille.
Meillä taas pikkuveli 1v10kk puree...
siis ei nyt jatkuvasti mut välillä ja tää aivan
uusi ilmiö ja 6-v isosiskokin sit huutaa ja lujaa ja
kun meen nukuttaan poikaa ja koitan silitellä,
se välillä puree.
en kyl osaa vastata miten tän sais unholaan,esikoinen kun
ei ole ikinä ketään purrut,
poika hoitoon menon myötä myös läpsii joskus=(
äityliini ja poika 1v10kk ja tyttönen 6v