1-v syö lähes vain mössöruokaa - vinkkejä?
Meillä on päässyt käymään niin, että 1-vuotiaamme syö edelleenkin vain melko hienoksi soseutettua ruokaa. Sormiruokaa kylläkin mutustaa esim. leipää, mutta lusikalla syötettynä vain soseet uppoaa. Jos antaa käteen esim. kurkkua, omenaa tai muuta kovempaa, niin puree niistä paloja irti ja sylkee ne sitten ulos. Ei siis möyhennä suussaan ja niele.
Osaavathan muut tämän ikäiset jo kunnolla pureskella ja niellä? Voiko tällä olla yhteyttä siihen, että hampaat ovat tulleet myöhään, vieläkin vasta kolme hammasta - kolme lisää kylläkin tuloillaan.
Syytän tästä kyllä lähinnä meitä vanhempia, tosi rankan ja stressaavan syksyn takia emme ole tajunneet tarpeeksi harjoitella klimppisemmän ruoan syömistä.
Vuoden iästä pitäisi siis syödä jo samaa ruokaa kuin perheen aikuisetkin, mutta tarkoittaako se myös samaa koostumusta? Mitä muut vuosikkaat syövät ja missä muodossa?
Kommentit (6)
lapsi syö sitten karkeempaa, kun se tajuaa, että sitäkin voi syödä.
Meidän muksu söi vielä 1vuotiaana niitä alle 6kk sileitä soseita. Lisäksi söi jotain sormiruokia, tyyliin raejuustoa. Sitten mä aloin tarjota makaroonilaatikkoa, peurnaa ja jauhelihakastiketta, kanakastiketta, makaroonia yms oikeita ruokia, eikä mitään soseita isommilla klimpeillä.
Tämä toimi meillä. Osan tyttö söi käsin ja osan syötin lusikalla. Nämä oikeet ruuat oli niin selkeesti muuta kuin sosetta, että tajus alkaa pureksimaan.
Se, että lapsi ei vielä halua syödä itse voi olla ihan positiivinenkin asia. Tyttö alkoi haluta syödä lusikalla (siis itse) vasta 1,5 vuotiaana. Siihen asti ruokailut oli nopeita, helppoja ja ennen kaikkea siistejä=). Ja sittenkin kun alkoi itse syömään, oli motoriikka jo sen verran kehittynyt, että mitään älyttömiä sotkuja meillä ei koskaan tullutkaan.
Mun mielestä muutenkin pitäis edetä siinä tahdissa kuin lapsi itse kiinnostuu asioista. Asiat on paljon mielekäämpiä lapselle niin ja senkin takia oppii ehkä helpommin ja nopeemmin. Turha stressata itseä ja lasta suorituspaineilla.
Eikä se muuten ole mahdollistakaan...
Meilläkin vaan ei varmaan tajuttu että lapsi haluaa syödä samaa kuin me, koska se heti ekasta kerrasta onnistui. Samoin lapsi halusi syödä itse ja sotkua tuli vähän, mutta ei kauheasti.
Kolmannen lapsemme kanssa oli mielettömiä vaikeuksia kiinteiden kanssa ja hän alottikin kiinteät 8-kuisena, sillonkin huonolla menestyksellä. 10-kuisena ihmettelin että mikä sille nyt tuli kun kieltäytyi kokonaan ruuasta kunnes tajusin hoksata tarjota samaa kuin me. Kuopus on syönyt 10-kuisesta myös itse ja on sujunut hienosti.
Älä missään nimessä stressaa asiasta, monille lapsille vain klimppiset soseet on kauheinta mitä maailma päällään kantaa ja heille kelpaa joko vain ihan sileä sose tai sitten ns tavallinen ruoka. Ehdotukseni siis oli, että sen sijaan että yrittää totuttaa lasta karkeampiin soseisiin, voi kokeilla suoraan siirtyä kotiruokaan. Ja mitä tulee itse syöntiin, toisille lapsille se on avain siihen että ruoat rupeaa maistumaan. Lapset on toki erilaisia, meidän tytön on aina olleet joka asiasssa minä itse -tyyliä vauvasta lähtien, poikamme taas on onnellinen kun joku passaa =)
Oma poikani oli 9 kk ikään asti melkein tissivauva. En saanut häntä syömään juuri muuta kiinteää ruokaa kuin maissi- tai riisijauhoista tehtyä hienon hienoa puuroa ja vauvan jugurttia. Hiutalepuurokin oli aivan liian kokkareista. Poika oksensi sen samantien ylös. Poika aloitti tuolloin päiväkodissa ja oppi välittömästi syömään samaa ruokaa kuin muutkin lapset, ensimäisestä hoitopäivästä alkaen. Siihen ei vaadittu muuta kuin se, ettei äiti ollut enää paikalla. Oletko kokeillut antaa lapsellesi jo lusikkaa omaan käteen? 1-vuotias voi jo hyvin harjoitella itse syömistä. Mahtaisiko kokkareisempi ruoka maistua itse syötynä paremmin?
Toki se tavallinen ruoka on 9 kk ikäisellä ja vielä vuoden ikäiselläkin sauvasekoittimella soseutettua. Sitten kun takahampaat ovat kunnolla puhjenneet ja lapsi osaa itse ruoan pureskella, voi lapselle alkaa tarjota ruokaa samassa muodossa kuin vanhemmilla. Oma poikani on nyt 1 v 8 kk ikäinen ja hampaita on suussa 16. Edelleen pilkon pojan ruoan pieniksi paloiksi, jotta hänen on se helpompi syödä.
asiasta ihan liikaa, yritin heti kun poika täytti 1v siirtyä samoihin karkeisiin ruokiin (silloin 8 hammasta), mut ei onnistunut. sitten laitoin sauvalla kaikki (lähestulkoon) pieneksi monta kuukautta, tottui ensin kotiruoan makuun ja nyt on syönyt muutaman kuukauden täysin samaa, joku kelpaa, joku ei, kaikkea maistetaan ja kokeillaan. Poika siis nyt 1v8kk ja hampaita 16.
Toki pienennän lusikalla/haarukalla isompia paloja, keitot saa nopeasti sopivan pieneksi " perunamuusisauvalla" , ja kaikki isot kovat lihapalaruuat laitan vielä sauvalla pienemmäksi ettei tukehdu. ei stressiä. mein poika on vasta nyt kiinnostunut syömään välillä itse,ja silti suurimman osan ruuasta syötän hänelle itse.
Toiset syövät kokkareista ruokaa ekasta kerrasta ja toiset eivät mitenkään päin.
Hampailla saattaa hyvinkin olla tekemistä asian kanssa, toisilla nekään (tai niiden puuttuminen) ei vaikuta mitenkään.
Kokeilepa tätä (toimi meidän esikoisen kohdalla): tarjoa lapselle ihan samaa ruokaa kun itse syötte. Syötte yhdessä samaan aikaan ja lapsi näkee että hän saa samaa kuin tekin. Antakaa oma lautanen ja lusikka niin tyttö tuntee olevansa mukana. Älkää edes yrittäkö soseuttaa ruokaa.
Meidän esikoinen nimittäin myös söi vain hienoimpia soseita eikä suostunut syömään karkeampia soseita yhtään. Mutta kun tehtiin niin kun tuossa kerroin niin aivan yhtäkkiä rupes ruuat maistumaan =)