Lue keskustelun säännöt.
minkälaista on elämä koiranpennun kanssa?
08.01.2015 |
Kertokaa niin tiedän pystynkö siihen? Itsellä ollut vain kissoja, jotka tietty sisäsiisteja jo tullessaan.
Kommentit (52)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koiranpennun kanssa tulee ihan varmasti olemaan kaoottista. Pentua voi tietyiltä osin verrata pikkulapseen, elämänilossaan se touhottaa menemään, eikä pysty ottamaan ohjeita vastaan. Siinä sattuu ja tapahtuu ja tavaroita menee rikki. Vuoden iässä alkaa helpottamaan, mutta varsinainen aikuisuus alkaa koiralla ehkä noin kolmevuotiaana.
[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 20:05"][quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 20:03"]
Niinpä. Koirahan on lapsi ikuisesti. Se ei kasva itsenäiseksi ikinä, kuten lapsi. Jos ei halua ns. lapsen vauva-aikaa koko SEN KOIRAN elämän ajan niin jätä hankkimatta se pentu. Oikeen ahdistaa lukea näitä...mitä jos itse olisi tuossa helvetissä...mutta onneksi en.
[/quote]
Miksi kirjoitat useita viestejä samasta aiheesta? Kirjoitustyylisi kyllä paljastaa, että sama tyyppi niitä naputtelee.
[/quote]
Plaa plaa. Ketä kiinnostaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos haluatte koiran niin ottakaa vähän vanhempi. Vähintään 6kk ikäinen. Minun eka koirani oli 8kk kun tuli kotiin. Sisäsiitiksi oppi nopeasti mutta vielä välillä tulee vahingossa pisut sisälle. Kakka harvemmin. Kouluttaminenkin oli helppoa koska kasvattajan luona jo oppinut jotakin.
Koirasta on tosi paljon ilo. Nautin suuresti sen kanssa lenkkeilystä ja leikkimisestä. Siinä tutustuu uusiin ihmisiin ja muihin koiriin. Suosittelen ekaksi koiraksi vähän vanhempaa kuin ihan pentu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 18:51"]
[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 18:48"]Miten olette suojanneet lattiaa? Miten saatte koiran erottamaan omat ja lasten lelut? Koiran hankinta vielä miettimisasteella. Ap. [/quote] Sanomalehteä. Lelut vaan pitää ottaa suusta pois ja laittaa oikea lelu tilalle. Mikäli sinulla ei ole pennulle aikaa 24/7 ensimmäisiä kuukausia ei kannata ottaa. Se pentu pitää opettaa sisäsiitiksi ja ymmärtämään että joskus on pakko olla yksin. Koko ajan saa siivota jäljet ja käyttää ulkona ja olla leikittämässä
[/quote]
Meillä sanomalehdet repi heti alkuunsa. Ihan pari päivää osasi käydä sanomalehdellä ja sitten hoksasi, että näähän on kivoja. Erityisesti yöllä onnistui repimään sanomalehden neliösentin kokoisiksi paloiksi. :(
Meillä tämä pentu on nyt 11kk. Alussa käytettiin ulkona ihan koko ajan. Pientä pentua ei tarvise edes kytkeä kiinni omakotitalon pihassa, kun ei se mihinkään karkaa. Takaovi auki ja pissalle. Eihän se kivaa ole, että takapiha on jonkun vessana, mutta minkäs sille tekee, kun ei kauemmaksi jaksanut viedä tunnin välein. Aina ei tullut, mutta tarkkailtiin ja heti ulos ovesta, jos näytti siltä. Noin 4kk alkoi karkailla, jonka jälkeen ostin pihalle narun, johon laitettin kiinni. Tietysti käytiin kävelyillä sen lisäksi. Tarve käyttä ulkona väheni samalla. Siitä sitten pikkuhiljaa tarpeiden määrä väheni ja noin 6kk pärjäsi on 4krt/pv ulkona. Nykyään riittää jo kolme ja pystyy hyvin pidättämään sen 12 tuntia. Joskus silti tulee vahinkoja. Ei niinkään pissa, mutta kakkakökkäreet oli parisen viikkoa sitten viimeksi lattialla aamulla. Itseasiassa kakka ei haittaa niin paljoa kuin pissa. Kakka on yleensä aika hajuton nykyisellä ruokavaliolla ja se on helppo poimia, heittää pyttyyn ja Tolu-suihkutella vielä kohta. Pissat on tuhonnut meidän parketin joistain kohdin. Matot oli pitkään pois lattiasta ja joskus se pissa meni silti parketille ja imeytyi siihen, jos vahinko tuli esim. yön aikana.
Muuten ei meillä pahemmin ole mitään närsitty. Jotain lasten leluja lähinnä. Eniten itseäni häiritsi se jatkuva jaloissa pyöriminen alussa, kun en ole kotieläimeen tottunut. Sääntöjä meillä on aika vähän ja vain meidän sänky on kielletty. Ei yritä edes tulla sinne. Nukkuu siellä täällä. Päivällä sohvalla tai olkkarin nurkassa sängyssään. Öisin nukkuu meidän huoneen lattialla,
Voi, meille tuli juuri ennen joulua pentu ja voin kertoa että ei se ihan helppoa ole! Ensimmäinen koira siis kyseessä myöskin. Sisäsiisteys nyt on tietenkin ihan mitä sattuu, mutta ei se minua ainakaan itseasiassa edes niin paljoa häiritse kun olin etukäteen ajatellut. Vaikeimmaksi olen kokenut sen, että tuntuu ettei ole ollenkaan omaa aikaa ja tällä tarkoitan siis ettei oikeasti minuuttiakaan. :D Pennun jatkuva vahtiminen ottaa ainakin minulla hermoon jo nyt kolmen viikon kokemuksen jälkeen. Meidän pennulla vaikeuksia yksinolossa, vaikka opettelemme koko ajan. Kannattaa myös muistaa, että kova pureminen ja kaiken syöminen on sitten tiedossa. Ja paljon paljon työtä vaatii koira. :)
Mieti onko sinulla juuri nyt sopiva elämäntilanne pennun ottamiseen, jos epäilyttää niin kannattaa varmaan sitten odottaa vähäsen vaikka vaikeata se pentukuumeessa onkin! Itse voin suoraan myöntää että työn määrä vähän yllätti. Kannattaa muistaa että pentu on ihan vauva tullessaan. Hermoja, kärsivällisyyttä ja jaksamista vaatii paljon! Itsellä muut perheenjäsenet ovat olleet pelastus, jos asuisin yksin olisin varmasti ihan loppuun palanut.
Mutta kyllä se koira sitten paljon antaakin! :) Ja kiintyyhän siihen väkisinkin. Jos tilanteesi tuntuu nyt sopivalta, suosittelen kyllä pennun hankkimista, jos ei niin älä yliarvoi jaksamistasi. Tsemppiä isoon päätökseen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä 4kk. Nyt vasta osaa olla yön pissaamatta ja päivisin välit menny 3 tuntiin, mutta esim kaksi kakkaa on tänään tehnyt. Terävät hampaat ja koko ajan meidän nelivuotiaan kimpussa. Mut on hää niin söpö.
Ensimmäiset viikot ja kuukaudet ovat syömistä, pissimistä, kakkimista, riehumista, nukkumista ja sitten sama sykli uudestaan ja uudestaan. Believe me.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihanaa. Nautin todella paljon koirien kanssa olemisesta. En tosiaankaan kulje pennun perässä sitä vahtimassa. Se saa ihmetellä lelujaan lattialla, kun minä luen sohvalla.
No, mun pennut tulivat ns yli-ikäisinä, ja kyllä siinä touhua oli, mutta ns sisäsiistejä, mutta niitä kyllä vietiin ulos aina, kun oli leikitty, syöty, nukuttu... Mikä kellekin on hankalaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei,
minkärotuinen koira teillä on ?
[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 18:41"]
Ihanaa. Nautin todella paljon koirien kanssa olemisesta. En tosiaankaan kulje pennun perässä sitä vahtimassa. Se saa ihmetellä lelujaan lattialla, kun minä luen sohvalla.
[/quote]
Ihmettelisikin lelujaan, mutta useinhan ne ihmettelevät sitten vaikka tuolin tai pöydän jalkoja.
[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 18:44"]
[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 18:41"]
Ihanaa. Nautin todella paljon koirien kanssa olemisesta. En tosiaankaan kulje pennun perässä sitä vahtimassa. Se saa ihmetellä lelujaan lattialla, kun minä luen sohvalla.
[/quote]
Ihmettelisikin lelujaan, mutta useinhan ne ihmettelevät sitten vaikka tuolin tai pöydän jalkoja.
[/quote]
Meillä on suosiolla teipattu nuo peittoon.
Minkä verran kannattaa pitää lomaa/vapaata, kun 7-8 viikkoinen pentu muuttaa kotiin ? Ajattelimme ottaa pennun kesälomalla, mutta se ei välttämättä ole mahdollista..
Miten olette suojanneet lattiaa? Miten saatte koiran erottamaan omat ja lasten lelut? Koiran hankinta vielä miettimisasteella. Ap.
[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 18:36"]Voi, meille tuli juuri ennen joulua pentu ja voin kertoa että ei se ihan helppoa ole! Ensimmäinen koira siis kyseessä myöskin. Sisäsiisteys nyt on tietenkin ihan mitä sattuu, mutta ei se minua ainakaan itseasiassa edes niin paljoa häiritse kun olin etukäteen ajatellut. Vaikeimmaksi olen kokenut sen, että tuntuu ettei ole ollenkaan omaa aikaa ja tällä tarkoitan siis ettei oikeasti minuuttiakaan. :D Pennun jatkuva vahtiminen ottaa ainakin minulla hermoon jo nyt kolmen viikon kokemuksen jälkeen. Meidän pennulla vaikeuksia yksinolossa, vaikka opettelemme koko ajan. Kannattaa myös muistaa, että kova pureminen ja kaiken syöminen on sitten tiedossa. Ja paljon paljon työtä vaatii koira. :)
Mieti onko sinulla juuri nyt sopiva elämäntilanne pennun ottamiseen, jos epäilyttää niin kannattaa varmaan sitten odottaa vähäsen vaikka vaikeata se pentukuumeessa onkin! Itse voin suoraan myöntää että työn määrä vähän yllätti. Kannattaa muistaa että pentu on ihan vauva tullessaan. Hermoja, kärsivällisyyttä ja jaksamista vaatii paljon! Itsellä muut perheenjäsenet ovat olleet pelastus, jos asuisin yksin olisin varmasti ihan loppuun palanut.
Mutta kyllä se koira sitten paljon antaakin! :) Ja kiintyyhän siihen väkisinkin. Jos tilanteesi tuntuu nyt sopivalta, suosittelen kyllä pennun hankkimista, jos ei niin älä yliarvoi jaksamistasi. Tsemppiä isoon päätökseen!
[/quote]
Minkärotuinen koira teillä on? Ap
Plaa