Miksi pitää stressata siitä että stressaa?

Kävin kuntosalikortin kylkiäisinä tulleessa hyvinvointivalmennuksessa. Tulos että kauhia kuinka sulla on stressiä, nyt heti lopetat sen stressaamisen ettet kuole ja sairastu ja mitäs sitten tehdään.  Tajuan tietenkin että mua vaan yritettiin pissata silmään ja myydä lisäpalveluja ja saada sitoutumaan paremmin saliin, mutta silti jäin miettimään että mitä kamalaa stressaamisessa on.

Ennen tuota valmennusta oli toki joo stressiä (kenellä aikuisella ihmisellä muka ei ole?!) mutta en mä sitä niin pahana pitänyt. Olen hankkinut perheelle toimentulon ja pitänyt huolta että asiat sujuvat ja huolehtinut ihmissuhteista. Hyvää elämää, tai ainakin ihan tavallista.  Nyt sitten pitäisi entisen stressin lisäksi stressata siitä että stressaa. :)

Millainen tämä ajatusmaailma tän stressin suhteen nyt oikein on?  Eihän kukaan huvikseen stressaa. Se, ettei stressaa kun tehtävää on paljon on yhtä luonnotonta kuin se ettei hikoilisi vaikka kuinka liikkuisi.  Miksi sitä tarkalleen ottaen pidetään niin pahana?