Katkeruus toista naista kohtaan

Miehelläni oli kolme vuotta sitten suhde, josta olin koko ajan tietoinen. Sain tietää asiasta lähes välittömästi suhteen alettua ja päätin ensisijaisesti suojella pieniä lapsiamme koko asialta; enhän tiennyt, miten jutussa lopulta kävisi, enkä ollut valmis äkkipäätä lopettamaan yli kymmenvuotista liittoa. Sisäinen elämäni oli tietenkin helvettiä koko suhteen ajan, jota kesti noin viisi kuukautta.

Suhde ei siis ollut kovin pitkä, ja melko pian mies huomasikin tehneensä erehdyksen. Sen loppuvaiheessa olin hyvin lähellä hakea itse avioeroa, mutta päätin odottaa. Ajattelin, ettei mitään kiirettä ole, ja että lasten kannalta on parempi harkita huolella ja hoitaa ero sitten, kun siihen on itse henkisesti paremmin valmistautunut. Mies lopetti suhteen eikä halunnut erota. Itse olen ollut ristiriitaisissa tunteissa siitä asti, mutta tähän mennessä kokenut, että yhteiseloa on mahdollista jatkaa.

Olemme miehen kanssa keskustelleet asiat läpi moneen kertaan. En kuitenkaan ole vieläkään päässyt yli katkeruudesta toista naista kohtaan. Hän on henkilö, jonka kanssa olisi mahdotonta esimerkiksi keskustella asiasta; hän levittää suhteesta, miehestäni ja minusta valheita ja vääristelee asioita. Mies ei halua enää olla hänen kanssaan missään tekemisissä.

Tiedän, että minun pitäisi vain unohtaa koko ihminen, joka todennäköisesti on onnettomampi kuin minä, mutta asiasta on tullut minulle päähänpinttymä. Koska en voi sopia asiaa hänen kanssaan henkilökohtaisesti, en pääse siitä itsenikään kanssa kokonaan sovintoon. Yksikin inhimillinen ele tältä ihmiseltä olisi riittänyt, ja sitä en tule koskaan saamaan. En osaa selittää asiaa tämän paremmin. Onko kellään samanlaisia kokemuksia? Miten pääsen katkeruuden taakasta eroon?