Lue keskustelun säännöt.
Varttuneemmat naiset
13.01.2015 |
Itse olen miehenä (23v), aina tuntenut vetoa enemmän varttuneempiin naisiin, mutta heitä lähestyminen baarissa yms. on ollut ainakin jossain määrin tuskaista johtuen usein heidän asenteestaan nuorempiin miehiin. Mikä nuoremmissa miehissä saa heidät tuntemaan, että mies on kykenemätön hyvään seuraan johtuen hänen iästään?
Pystyisitkö sinä kiinnostumaan nuoremmasta miehestä (10-20v nuoremmasta) tosi tarkoituksella tai vain seikkailu mielessä?
Kommentit (5)
Minä kiinnostuin. Ja tapasin mieheni baarissa. Hän oli just sen 18-vuotta. Tuli tanssimaan kanssani ja siitä ilta jatkui. Silloin en ajatellut ikää. Juttu jäi siihen, kunnes tavattiin uudelleen ensin kaverimme kautta kun olin kuskina ja sitten kuukauden päästä jälleen. Silloin vasta aloimme tapailemaan. Eli jossain vaiheessa sain miehen iän selville tuttumme kautta ja ajattelin, että ei hän ole kanssani tosissaan. Puoli vuotta tapailtuamme tajusin että hän on kuin onkin kanssani tosissaan. Hän sanoi suoraan, että ikäerollamme ei ole merkitystä. Ja hän ei ole koskaan ollut kovinkaan kiinnostunut oman ikäisistään. Me ollaan oltu seitsemän vuotta yhdessä. Saatu kolme lasta joista kaksi elossa. Ostettu talo jne.
Jälkeen päin olen aatellut, että aika kauan sain oman ikäisistäni hakea yhtä hyvää miestä, olin tosi kauan sinkkuna. Mutta kai siihen oli syynsä, piti odottaa tätä "oikeaa" miestä.
Jatka rohkeasti vain. Jospa vielä kolahtaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä pystyisin, mutta vastakaikua ei ole tullut ihan toivotulla tavalla :)
No kyllä todellakin kiinnostun, nuoret miehethän on ihan parasta yhdenillan seuraa tai seuraa kevyeen lyhytaikaiseen seurusteluun josta ei ole tarkoituskaan tulla mitään vakavaa. t. nainen 40 v, puuma
[quote author="Vierailija" time="13.01.2015 klo 14:58"]
Minä kiinnostuin. Ja tapasin mieheni baarissa. Hän oli just sen 18-vuotta. Tuli tanssimaan kanssani ja siitä ilta jatkui. Silloin en ajatellut ikää. Juttu jäi siihen, kunnes tavattiin uudelleen ensin kaverimme kautta kun olin kuskina ja sitten kuukauden päästä jälleen. Silloin vasta aloimme tapailemaan. Eli jossain vaiheessa sain miehen iän selville tuttumme kautta ja ajattelin, että ei hän ole kanssani tosissaan. Puoli vuotta tapailtuamme tajusin että hän on kuin onkin kanssani tosissaan. Hän sanoi suoraan, että ikäerollamme ei ole merkitystä. Ja hän ei ole koskaan ollut kovinkaan kiinnostunut oman ikäisistään. Me ollaan oltu seitsemän vuotta yhdessä. Saatu kolme lasta joista kaksi elossa. Ostettu talo jne.
Jälkeen päin olen aatellut, että aika kauan sain oman ikäisistäni hakea yhtä hyvää miestä, olin tosi kauan sinkkuna. Mutta kai siihen oli syynsä, piti odottaa tätä "oikeaa" miestä.
Jatka rohkeasti vain. Jospa vielä kolahtaisi.
[/quote]
Itselläni on myös aina ollut näin, että oman ikäiset eivät vain ole jostain syystä kolahtaneet samalla tavalla kuin vanhemmat naiset. Varttuneempia naisia lähestyttäessä ainakin itse olen huomannut, että heidän kiinnostuksensa arvioiminen on paljon vaikeampaa kuin oman ikäisten. En tiedä voiko johtua siitä, että juuri ikäni perusteella saattavat jotkut ajatella, että olenko aivan tosissani vai en.
No, jos mies voisi olla oma poikani, niin en voisi kiinnostua missään mielessä.