Kun ystäväpariskunnan ero menee likaiseksi..
Niin että toinen vaatii ystäviä ottamaa puolia. Onko kellään kokemusta asiasta?
Meille kävi siten että toinen osapuoli teki törkeän tempun tälle toiselle osapuolelle (mutta tiedämme myös asioita joita tämä tempun takia kärsinyt ei tiedä)
Ja nyt tää kärsinyt haluaa ettei me oltais tämän toisen "puolella" mikä ilmeisesti tarkoittaa ettei missään väleissä, vaikka hän ei tätä ääneen sanokaan.
Trust me. Ei todellakaan haluta olla kenenkään puolella eikä puututa heidän asioihin yhtään enempää mitä he ovat itse vetäneet meitä mukaan. Haluaisin osoittaa kärsivälle sympatiaa, mutta ainoa tapa jolla hän asian näkee on hyvin mustavalkoinen. Meidän on valittava. Ääneen sanoo kyllä toista.. Epämääräisiä asioita, mutta käytännössä on hyvin loukkaantunut ja pettynyt, mutta keskusteluun ei kykene. Olemme todella yrittäneet auttaa häntä.
Vastaavanlaisia kokemuksia?
Kommentit (18)
Miksi et mene "kärsivän" puolelle?
Kuullostaa alakoululaisten touhulta, ei ystäviltä voi vaatia "puolia" aikuisten(?) ihmisten erotessa. Älkää ottako mitään kantaa ja sanokaa se myös tälle ystävälle niin, että tulee kerralla selväksi. Ystävällisesti ja napakasti.
Ihan yksinkertaista... Olette sen puolella kumman olette aikaisemmin tuntenut tai kumman kautta tutustunut.
Ei se nyt niin vaikeata voi olla.
Ette ole kummankaan puolella, jollette halua.
Tai olette sen puolella, joka on kärsinyt, jos siis kunnolla kärsinyt.
Tai olette sen puolella, joka laittoi toisen kärsimään.
[quote author="Vierailija" time="08.03.2013 klo 11:26"]
Ihan yksinkertaista... Olette sen puolella kumman olette aikaisemmin tuntenut tai kumman kautta tutustunut.
Ei se nyt niin vaikeata voi olla.
[/quote]
Aika huono peruste. Puolueeton suhtautuminen ja molempien huomioiminen olisi varmaan se paras ratkaisu, mutta jos se ei onnistu niin sitten pitää valita se kumman kanssa haluaa pitää ystävyyttä yllä. Ilkeäksihän ei kannata alkaa.
[quote author="Vierailija" time="08.03.2013 klo 11:16"]Miksi et mene "kärsivän" puolelle?[/quote]
Oletko itse katkaissut välit jokaiseen eroavaan tuttuusi?
Mun yksi ystävätär jätti törkeästi exänsä. Kuuntelin molempia, en haukkunut kumpaakaan, mutta kieltämättä nyt vuosien jälkeen huomaan, että olen tämän jätetyn kanssa parempi kaveri. Meni vähän maku ystävättärestä, teko oli niin ilkeä. Kannattaa vain kuunnella ja olla tukena, mutta ei lähteä sen enempää mukaan haukkumiseen tai vastaavaan.
Siis ymmärtäkää ettei me itse haluta valita puolia, mutta se on tälle kärsivälle ainoa vaihtoehto. Mielestäni hän on kohtuuton. Ei mikään enkeli itsekään.
Tällaiset vaatimukset pitää vain osata kiertää. Kun oma ystäväni jätettiin, ja hänen exänsä kiersi baareja uutta etsimässä, yritti ystäväni velvoittaa minua ryyppyseurakseen. En kieltäytynyt varsinaisesti (silloinhan olisin huono ystävä), vaan luettelin hänelle kaikki yhteiset sinkkututtavamme, jotka olisivat varmasti riemuissaan kun bääsevät bilettämään. Nähdessämme kehuin hänen hiuksiaan, vaatteitaan, ja totesin aina kuinka iloisemmalta ja paremmalta hän näyttää eronsa jälkeen ja kuinka NYT hänen elämänsä vasta alkaakin.
Kun ystäväsi vaatii sinun olevan hänen puolellaan, totea vaikkapa että hänen tuskansa on suorastaan käsin kosketeltava. Mieti jo ennen tapaamista kysymyksiä joita voit esittää, esim. "Mikä oli pettämisen ensimmäinen merkki? Ostiko hän uusia vaatteita?". Tällä tavoilla ohjaat ystävääsi näistä vannotuksista pois päin. Jos jossain illanistujaisissa törmäät tähän ex-puolisoon, teeskentelet ystäväsi edessä ettet oikeastaan edes huomannut koko tyyppiä. Voit toki mainita että tyyppi näytti siltä että oli ryypännyt, ja painoakin on tullut. Tukka oli sekaisin ja paita hikinen ja ruma. Hänen seuralaisestaan älä mainitse sanallakaan. Ethän voi koko ystäväpiiristäsi eristäytyä vaan tämän yhden jätetyn takia, vaan siksi että hän komentaa. Mutta empaattinen suhtautuminen nyt vaikkapa vuoden ajan on ihan ok. Sen jälkeen vain tarmokkaasti keskeytät erovalitukset ja käännät puheen vaikka vaatekaupan alennusmyyntiin, josta varmasti löytyy kaverille tosi ihania uusia vaatteita, mennään katsomaan eikös joo?
[quote author="Vierailija" time="08.03.2013 klo 12:23"]
Tällaiset vaatimukset pitää vain osata kiertää. Kun oma ystäväni jätettiin, ja hänen exänsä kiersi baareja uutta etsimässä, yritti ystäväni velvoittaa minua ryyppyseurakseen. En kieltäytynyt varsinaisesti (silloinhan olisin huono ystävä), vaan luettelin hänelle kaikki yhteiset sinkkututtavamme, jotka olisivat varmasti riemuissaan kun bääsevät bilettämään. Nähdessämme kehuin hänen hiuksiaan, vaatteitaan, ja totesin aina kuinka iloisemmalta ja paremmalta hän näyttää eronsa jälkeen ja kuinka NYT hänen elämänsä vasta alkaakin.
Kun ystäväsi vaatii sinun olevan hänen puolellaan, totea vaikkapa että hänen tuskansa on suorastaan käsin kosketeltava. Mieti jo ennen tapaamista kysymyksiä joita voit esittää, esim. "Mikä oli pettämisen ensimmäinen merkki? Ostiko hän uusia vaatteita?". Tällä tavoilla ohjaat ystävääsi näistä vannotuksista pois päin. Jos jossain illanistujaisissa törmäät tähän ex-puolisoon, teeskentelet ystäväsi edessä ettet oikeastaan edes huomannut koko tyyppiä. Voit toki mainita että tyyppi näytti siltä että oli ryypännyt, ja painoakin on tullut. Tukka oli sekaisin ja paita hikinen ja ruma. Hänen seuralaisestaan älä mainitse sanallakaan. Ethän voi koko ystäväpiiristäsi eristäytyä vaan tämän yhden jätetyn takia, vaan siksi että hän komentaa. Mutta empaattinen suhtautuminen nyt vaikkapa vuoden ajan on ihan ok. Sen jälkeen vain tarmokkaasti keskeytät erovalitukset ja käännät puheen vaikka vaatekaupan alennusmyyntiin, josta varmasti löytyy kaverille tosi ihania uusia vaatteita, mennään katsomaan eikös joo?
[/quote]
Ai jos haluaa säilyä ystävänä myös sille puolten vaatijan exälle, niin on hyvää käytöstä olla kuin ei näkisikään sitä exää ja vähän haukkua vielä hänen olemustaan jätetyn mieliksi..?
Minulla on kokemusta siitä, että ystävien ero menee todella likaiseksi ja toinen alkaa toimia täysin häikäilemättömästi. Pahinta olivat teot, joiden takia lapset kärsivät pahasti. En ajatellut hetkeäkään, että olisin ollut ollut neutraalina vaan valitsin puoleni eli tuin jätettyä. Jättäjän ja uuden kumppanin teot olivat ja ovat sitä luokkaa, että en ikinä voisi olla auttamatta ystävääni tai mennä "toiselle puolelle".
Ap, kerrot, että tiedät jotain, mitä jätetty ystäväsi ei tiedä ja sen takia et halua olla jätetyn puolella. Mikä voi olla sellaista tietoa, että anna apuasi ja tukeasi jätetylle?
Tuollainen puolien valitseminen on totaalisen lapsellista touhua.
Ihan sama mitä siinä parisuhteessa on tapahtunut, se ei ole muiden asia.
Mulla on muutama kaveripariskunta eronnut, sellaisia, joissa olen tuntenut ensin toisen osapuolen ja sellaisia, että olen jopa itse tutustuttanut kaksi kaveriani toisiinsa.
Aina on ollut selkeä linja, että en ota puolia. Eräs kaverin mies teki kyllä niin äärimmäisen törkeän tempun vaimonsa lisäksi lapsilleen, että häntä välttelin jonkun aikaa, koska en uskaltanut mennä takuuseen, osaanko itse käyttäytyä =D
Mutta siis ilmoita sille loukatulle osapuolelle, että kuuntelet kyllä suruja ja murheita, mutta puolta et valitse. Lisäksi kerro jo suoraan ja etukäteen, että mikäli esim. tulee tilanteita, että nämä molemmat osapuolet on kutsuttu johonkin juhliin, ni se osapuoli, joka ei osaa käyttäytyä, lentää pihalle, oli se sitten kumpi tahansa.
Itselläni ja ystävien/kaverieden kesken tämä ainakin on toiminut. Jos ei ole ollut yli vielä erosta, on jättänyt tulematta juhliin, jos esim. ex on ollut tulossa uuden kumppanin kanssa, välillä eron toinen osapuoli ja välillä molemmat ja kun aikaa on kulunut, ovat voineet tulla molemmat paikalle uuden kumppanin kanssa tai ilman.
[quote author="Vierailija" time="08.03.2013 klo 12:30"]
Minulla on kokemusta siitä, että ystävien ero menee todella likaiseksi ja toinen alkaa toimia täysin häikäilemättömästi.[/quote]Samanmoinen yksi kokemus myös itsellä. En kylläkään koe edes silloin varsinaisesti valinneeni puolta, tulin vain tulokseen, että ihminen joka voi toimia niin häijysti ja rumasti (yritti myös saada sotkettua minut mukaan), ei ole minun ystävyyteni arvoinen tyyppi.
Itse jouduin samanlaiseen tilanteeseen 10 vuotta sitten, kun ystäväpariskunnan mies (kutsutaan häntä sitten vaikka Pekaksi) petti vaimoaan (Marjo) toisen ystävämme (Elina) kanssa (kaikki siis tunsi toisensa). Tilanne jatkui ainakin pari kuukautta ennen kuin Marjo sai tietää asiasta. Omaa suhtautumista helpotti, se että en ollut saanut suhteesta mitään vihiä ennen pariskunnan vaimoa.
Minua revittiin tilanteessa moneen suuntaan. Itse ilmoitin Marjolle, että tuen häntä ja en hyväksy Elinan ja Pekan tekoja, mutta hyväksyn kuitenkin heidät ihmisinä ihan niinkuin ennenkin. Vastaavasti Elinalle ja Pekalle kerroin, että en hyväsky heidän tekojaan, mutta minulla ei mitään heitä vastaa ihmisinä.
Käytännössä kun keskustelin asiasta Marjon kanssa, niin kuuntelin vaan kun hän purki pahaa oloaan. En suostunut osallistumaan Pekan ja Elinan haukkumiseen, mutta en puolustellutkaan heitä. Käytännössä autoin myös Marjoa sen minkä pystyin (olin apuna muuttotalkoissa, hoidin lapsia säännöllisesti, houkuttelin mukaan harrastamaan jne.)
Vastaavasti Elinaan ja Pekkaan en pitänyt säännöllisesti yhteyttä. Rupattelin kyllä niin kuin ennenkin, kun satuttiin yhtäaikaa kaupaan tai nähtiin harrastuksissa.
Aika nopeasti Elinan ja Pekan romanssi kuivui kasaan. Tämän jälkeen omat välit Elinaan lämpeni taas enemmän. Kummankaan (Elinan tai Marjon) kanssa en suostunut keskustelemaan toisen asioista eli jos kysyivät toisen kuulumisia tai kertoivat juoruja niin vastasin jotain ympäripyöreää ja vaihdoin puheenaihetta.
Muutama vuosi sitten Marjo ja Pekka palasivat yhteen. Nyt Olen itänyt pariskuntaan yhteyttä ihan kuin ennen eroakin. Tosin erosta ja eroajasta on tullut vähän tabu eli siihen liittyvistä asioista varotaan puhumasta (esim. retkistä joita teimme Marjon ja molempien lasten kanssa). Elinaan pidän myös yhteyttä.
Vuosi sitten juhlin pyöreitä vuosia hiukan isommin. Valinta ei ollut vaikea kutsuin Marjon ja Pekan perheineen juhliin oikeana juhlapäivänä. Elinan "rääppiäisiin" seuraavana päivänä. Eli kohtelen kaikkia neutraalisti, mutta kun valita pitää, niin valitsen aina Marjon eduksi.
En usko, että näihin on mitään yhtä oikeaa tapaa, jokaisen on sydämmessään ratkaistava miten asiaan suhtautuu ja sitten pystyttävä elämään sen ratkaisun kanssa. Eli sinä teet omat ratkaisusi siitä miten suhtaudut ja vastaavasti muut osapuolet tekevät omansa, siitä miten suhtautuvat sinuun ja ratkaisuusi ja elävät sitten sen mukaan. Minulle ja ystävilleni kävi niin hyvin, kun tälläisessä kamalassa tilanteessa vaan voi käydä.
Tietenkään teidän ei pidä valita puolia, mutta jos molemmat ovat aivan aidosti oikeasti ystäviä, niin tottakai kärsineelle osapuolelle (esim jos on petetty) on ok näyttää myötätuntoa ja tukea enemmän kuin toiselle. Ei se sitä tarkoita että välejä pitäisi katkaissa tai mitään, tai toista pitäisi nähdä vähemmän. Aivan hyvin voi olla ystäviä molempien kanssa niinkin että osoittaa toiselle enemmän sympatiaa jos hän on selvästi kärsinyt enemmän. Niinhän ystäville tehdään huonoina aikoina, näytetään että välitetään. Kärsinyt ystävä ei ole kuitenkaan ääneen vaatinut että laittaisitte välit poikki, turha silloin on myös olettaa että toinen sitä vaatisi.
[quote author="Vierailija" time="08.03.2013 klo 13:01"]Vuosi sitten juhlin pyöreitä vuosia hiukan isommin. Valinta ei ollut vaikea kutsuin Marjon ja Pekan perheineen juhliin oikeana juhlapäivänä.
[/quote]Miksi näin? Miksei Elina saanut tulla samana päivänä? Kai nyt aikuiset ihmiset osaa käyttäytyä?
Olethan sinä valinnut puolesi. Ihmettelen, että miksi Elina viitsii olla kanssasi tekemisissä, itse en haluaisi mitään puolikkaita ystäviä, koska kokonaisiakin saa.
[quote author="Vierailija" time="08.03.2013 klo 12:35"]
Tuollainen puolien valitseminen on totaalisen lapsellista touhua.
Ihan sama mitä siinä parisuhteessa on tapahtunut, se ei ole muiden asia.
Mulla on muutama kaveripariskunta eronnut, sellaisia, joissa olen tuntenut ensin toisen osapuolen ja sellaisia, että olen jopa itse tutustuttanut kaksi kaveriani toisiinsa.
Aina on ollut selkeä linja, että en ota puolia. Eräs kaverin mies teki kyllä niin äärimmäisen törkeän tempun vaimonsa lisäksi lapsilleen, että häntä välttelin jonkun aikaa, koska en uskaltanut mennä takuuseen, osaanko itse käyttäytyä =D
Mutta siis ilmoita sille loukatulle osapuolelle, että kuuntelet kyllä suruja ja murheita, mutta puolta et valitse. Lisäksi kerro jo suoraan ja etukäteen, että mikäli esim. tulee tilanteita, että nämä molemmat osapuolet on kutsuttu johonkin juhliin, ni se osapuoli, joka ei osaa käyttäytyä, lentää pihalle, oli se sitten kumpi tahansa.
Itselläni ja ystävien/kaverieden kesken tämä ainakin on toiminut. Jos ei ole ollut yli vielä erosta, on jättänyt tulematta juhliin, jos esim. ex on ollut tulossa uuden kumppanin kanssa, välillä eron toinen osapuoli ja välillä molemmat ja kun aikaa on kulunut, ovat voineet tulla molemmat paikalle uuden kumppanin kanssa tai ilman.
[/quote]
Jos siis se ei-kärsivä osapuoli olisi vaikka raiskannut sen kärsivän osapuolen, niin sinä vaan jatkaisit kutsumista etkä ottaisi puolia? No kukin tyylillään.
siis kärsinyt haluaa että oltais hänen puolellaan, luonnollisesti. Sori epäselvyys.