Miten nurkkakuntalaisuus näkyy pienellä paikkakunnalla?
Harkitsemme muuttoa pienelle paikkunnalle ja monet ovat pelotelleet, että ne on niin sisäänpäinlämpiäviä paikkoja, älkää vaan muuttako. Miten se näkyy sitten käytännössä, millaisia ihmiset saattavat pikkupaikkakunnissa olla ja onko käytännössä mahdotonta saada ystäviä vai jäädäänkö auttamattomasti ulkopuolelle, kun lapsetkin on jo koululaisia eli hiekkalaatikon reunalla ei voi tutustua keneenkään. Ennestään ei tunneta ketään eli se ei ole kummankaan vanha kotipaikka, eikä ole sukua siellä.
Kokemuksia?
Kommentit (4)
Me ollaan muutettu tällaiseen pikkukaupunkiin, enkä kyllä näe että täältä tultaisiin mitään ystäviä ikinä saamaan. Ihmiset eivät ole tylyjä, pikemminkin hyvinkin uteliaita, mutta eivät sen vuoksi että voisivat ystävystyä, vaan sen vuoksi että ois enemmän juoruttavaa omille kavereilleen. Se ilmapiiri vaan on jotenkin erilainen, että on ne "omat ihmiset" ja sitten nämä "muualta tulleet" eikä nämä piirit koskaan sekoitu. Oltiin pari päivää sitten synttärijuhlissa, jossa kaikki muut 20 vierasta olivat sukulaisia keskenään. Ne kekkerit aika äkkiä nähty, ei sitä jaksa keksiä tikusta asiaa ihmisille, joilla on keskenään ne parhaimmat jutut. En ole tottunut tällaiseen selkeään ulkopuolisuuden tunteeseen ja se oikeasti hiukan vaivaa minua.
Minä olen siis muuttanut paljon, ja saanut nopeasti kavereita muista muuttajista. Isommissa kaupungeissa on aina sellaista irrallista porukkaa, joka kaipaa kontaktia ja seuraa, ja sen huomaa heti heidän käytöksestään. En vielä toistaiseksi ole missään täällä kenenkään kohdalla huomannut samanlaista avointa tarvetta kaverille ja halua tutustua. Olen päätellyt että pienessä kaupungissa ihmisten elämä on sosiaalisten kuvioiden osalta valmis.
[quote author="Vierailija" time="07.10.2013 klo 17:12"]
Me ollaan muutettu tällaiseen pikkukaupunkiin, enkä kyllä näe että täältä tultaisiin mitään ystäviä ikinä saamaan.
[/quote]
Miten järjestät sosiaalisen elämäsi? Oletko kauan jo asunut tuolla?
Riippuu itsestä kyllä paljon miten suhtautuu. Kannattaa olla avoin kaikille harrasteille vaikka ei koekaan itseään kansantanhuajana, lähteä mukaan jos kysytään, ei rajata ystäväpiiriä tietyn ikäisiin ja kokoisiin. Sitten kun lähtee mukaan ei kannata ihmetellä toisen naapurin elämää toiselle kyseessä on luultavammin vähintäin serkukset.
Eikä pidä välittää jos autot hiljentävät kun ajavat talonne ohi, uteliaita riittää kun uusia ihmisiä ilmestyy kylälle.
Meidän kylä on kyllä aikamoinen nukkumalähiö, tämä on vanha kotikyläni, 20min päässä isosta kaupungista ja työikäiset käyvät töissä kaupungissa, ei täällä kenenkään tutustuisi jos ei olisi ennestään tuttuja, ainakaan talvella. Itse olen vielä vuorotyössä niin etten pysty tiettyyn päivään sidottuihin harrastuksiin osallistumaan.